Hylly vanhasta ikkunasta

Tämä ikkuna on peräisin talostamme. Se oli heitetty ikkunoita vaihdettaessa vain ulos muun purkujätteen sekaan, mutta säilynyt kuitenkin ehjänä.. Yhden nurkan liimaus oli pettänyt, mutta se oli korjattavissa.. Pelastin ikkunan, vaikken tiennyt mitä sillä tekisin.. Sitten näin miehen siskon luona vastaavan hyllyn, ja tajusin että tuossahan on ideaa.. Onneksi kukaan ei halunnut ikkunaa silloin kun sitä noin vuosi sitten täällä tarjosin.

Tässä ikkuna juuri pelastettuna..
 

Sitten alkoikin sopivien hyllynkannattimien etsiminen.. Kuluvan vuoden helmikuussa löysin omaa silmää miellyttävät, vieläpä edulliset, mutta nehän oli tietenkin verkkokaupasta loppu.. Sähköpostikyselyyni tuotteen saatavuudesta vastattiin, että alkukesästä.. Silloin tällöin kävin Kärkkäisen nettisivuilla kurkkimassa kesän aikana, kunnes lopukesästä niitä todella siellä oli! Heti tilaus matkaan, ja pari viikkoa sitten posti toi hyllynkannattimet!

 

Olin aloitellut ikkunan käsittelyä jo alkukesästä, mutta vasta viime viikolla innostuin tekemään työn loppuun. Puhdistin ikkunan, hioin alapuolelle jäävät (eli näkyvät) pinnat kokonaan ja vetelin pintaan petsivahan jämiä, mitä jäi yli tämän lipaston käsittelystä.. Yläpuolta en sen kummemmin käsitellyt, puhdistin vain hyvin ja hioin pahimpia kohtia, jätin tarkoituksella vanhan näköiseksi.. Sitten enää ikkunalasin puhdistus ja mies apuun.. Hän laittoi hyllynkannattimet paikoilleen ja hyllyn seinälle! <3

 

 

 

Aika hassua muuten, että vaikka vanhoja ikkunoita käytetään paljonkin sisustuksessa, niin ihan vastaavaa en ole mistään googlaamalla löytänyt.. Joten tästäpä idea jakoon.. Ja toinen hassu juttu, että samana iltana kun hylly saatiin paikoilleen, meillä oli tupa täynnä miehiä. Hyllyä kehuttiin hienoksi, ja minä olin ihan äimänä, että miehet edes huomaa moista..

Viikonloppuna siivoamisen päätteeksi kaivelin sitten tuikkukippoja esille ja pihlajanmarjoja meillä on nyt vähän siellä ja täällä. Lapset ihmetteli, että onko nyt joulu.. Mutta ei, vaan ihana syksy..

 

 

Ps. Viikko sitten kun olin lapsuudenkodissani käymässä, oli mieskin innostunut sisustuspuuhiin.. Olkkarin seinät oli saaneet uuden maalipinnan, ja uudet verhotkin oli ikkunoihin ilmaantunut. Seinien väri on kiva, ja verhoistakin tykkään. Mutta nyt muutamat sisustusjutut jotka olin niiden edellisten verhojen mukaan hankkinut/tehnyt, eivät sovi enää olkkarin värimaailmaan.. Kynttiläkupit eivät niin haittaa, niitähän voi käyttää muualla tai antaa lahjaksi.. Mutta se pikkuisen kirpaisi, että lähes puoli vuotta neulomani peitto nojatuolin päälle jäi nyt vaille käyttöä.. Voihan sitäkin toki muualla käyttää, mutta kun olin sen nimen omaan siihen ajatellut..

Mutta oli se kiva yllätys kun tultiin pikkuväen kanssa kotiin.. Kaikki ne lukuisat piirustuksetkin oli jääneet piiloon maalin alle.. Ja siitä olin onnellinen, etten ehtinyt kotopuolessa käydä värjäämöllä, olisin ostanut vielä väärän värisen matonkuteenkin!

 

Tässä oikeanpuoleisessa kuvassa näkyy hyvin tuo väriero entiseen.. Listan vasemmalla puolella on keittiön seinä, ja oikealla olkkari. Olkkarin seinät oli ennen saman väriset kuin keittiössä.. Mutta kamera vääristää kuvia taasen niin että kummassakaan kuvassa ei seinän väri ei ole ihan todellinen.