Ryppyilevät rypyt

Välillä jotain ompelustakin synttärileipomusten välillä. Metsästäessäni Eurokankaassa hamekangasta silmiini osui tämä ihanan ohkainen puuvillakangas. Maksimekko mielessä otin sitäkin pätkän mukaani.. Mallia mietin pitkän tovin ja lopulta päädyin rypyttämään yläosan rypytyskuminauhan avulla. Ajattelin että kun etu- ja takakappale rypytetään yhtenä kappaleena, tulee vain yksi sivusauma (+ käänteet) ja mekko on rypytyksen jälkeen nopeasti valmis. Olihan siinä rypyttämisessä hommaa, vaikkei nämä rypyt oikeasti edes ryppyilleet! :) Miehen ollessa isompien poikien kanssa pohjoisessa reissussa, minä pidin ompelukoneen lähes koko ajan keittiönpöydällä ja aina pienimmän touhutessa tyttöjen kanssa tai nukkuessa minä istuin rypyttämässä..

Ompelin sivusauman, käänteet, olkaimet ja ensisovituksella tajusin helman olevan liian kapoisen maksimittaiseen mekkoon. Siispä sakset käteen ja helma lyhyemmäksi. Mutta jokin muukin siinä mättäsi. Kokeilin kuminauhaa helmaan, ei hyvä. Ongelma tuntui kuitenkin olevan rypytyksen loppumiskohdassa; mekko näyttää ihan raskausmekolta! Googlailin erilaisia rypytysmekkoja ja ihmettelin, miksi mainoksissa ja muiden blogeissa vastaavat mekot laskeutuu niin kauniisti siitäkin.. No, onhan sitä pömpötystä toki raskauksien myötä jäänyt, mutta jos juuri nyt en ole raskaana, en ihan välttämättä haluaisi näyttää siltä kuin olisin viimeisilläni! Kaivelin tyttöjen roolivaatteista pienen prinsessamekkosen jossa samanlaista rypytystä ja tutkailin sitä. Koin ahaa-elämyksen; eihän ne kaupan rypytysmekot olekaan tehty yhdestä kappaleesta, vaan rypytyksen jälkeen löytyy sauma.. Siispä taas sakset käteen ja rypytyksen jälkeen leikkasin kappaleet erilleen. Kavensin helmaosaa yläosastaan reippaasti ja yhdistin yläosaan. Nyt oli jo parempi! Väljyyttä jäi edelleen vyötärölle, mutta en minä nyt makkarankuoressakaan viihdy! :)

Kaava: oma
Kangas: Porin Eurokangas