365 SikSak-projekti

Alkuvuodesta lähdin hetken päähänpistosta mukaan koko vuoden kestävään virkkausprojektiin, siksak-kuviota rivi päivässä.. Kahta peittoa aloin alunalkaen tekemään. Homma on edennyt välillä ihan suunnitelman mukaan, mutta välillä on tullut pakon sanelemia tai vain silkasta laiskuudesta johtuvia taukoja. Heinäkuussa taisi olla pisin tauko, kun en saanut aikaiseksi riviäkään! Tauon jälkeen taas tartuin koukkuun uusin innoin ja otin kiinni jälkeen jääneitä rivejä. Miinukselle jäin 15:n rivin verran, mutta olen kyllä yllättynyt että melkein koko vuoden pysyin hommassa mukana!

Niitä heinäkuun puuttuvia rivejä virkkailin pääasiassa tyynyiksi, sillä peitoista olisi muuten tullut aivan hurjan isoja. Tyynyihin käytin kaikkia kaapista löytyviä värejä - eikä lopputulos ollut oikein itselleni mieluinen.. En tullut edes kuvanneeksi tyynyjä, ja tosiasia on ettei niissä ole edes sisätyynyjä vielä. Lapset kuitenkin kelpuuttaisivat nekin tyynyt joten taidanpa jonakin eioomitääntekemistä- päivänä pyytää poikia tekemään sisätyynyt..

HommaHuoneen värihaasteen mukaan olen ainakin osittain värejä virkkaillut ja peitoista tuli lopulta ihan kivat, vaikka välillä olenkin harmitellut että niin monella eri värillä niitä aloin tekemään..

Ja mihin peitot sitten päätyivät? Kaapinperälle odottamaan aikaa jolloin ne uskaltaisi ottaa esille.. Kokeilin kyllä omaan sänkyymme päiväpeitoksi, mutta kaksi erillistä peittoa ei oikein toiminut. Ja meidän lasten kanssa mitkään torkkupeitot sohvalla eivät myöskään toimi.

Yhdellä peitolla on painoa 1700 g. Lankojen hinnaksi tulee näin n. 48€/peitto.. Lankoina Novitan 7-veljestä, kuinkahan montaa eri väriä.. En ole jaksanut laskea..

Ohje SikSak-kuvioon löytyy Tanjan blogista Ihan kaikki kotona.

Olihan tämä projekti. Ei ihan heti ensi vuodelle tullut mieleen aloittaa näin pitkäkestoista projektia. :D

Onnellista ensi vuotta!

Rakkaudella tehty, ylpeydellä pidetty

Sain tässä jokin aika sitten Unelmalliselta otsikon mukaisen haasteen, joka alunalkaen on lähtöisin blogista DIY Stories. Haasteen ideana on esitellä yksi tai useampi itselle tehty juttu, joka on erityisen onnistunut.. Itse tehden kun ei aina saa sitä mitä haluaa, vaan joskus vain sitä mitä sattuu tulemaan.. Aina ei siis visio ja toteutus vain kohtaa vaan tulee niitä hutejakin.

Ihan mielenkiinnosta kaivelinkin menneitä ja poimin ne kaikista onnistuneimmat juttuni vanhoista postauksista. Loppujen lopuksi siitä ei nyt niin kauhean kauan edes ole, kun olen itselle alkanut villasukkia kummempaa tekemään. Joten kovin kaukaa eivät nämä kolme poimimaani ole.

Kesämekko viime kesältä. Mekko oli koko kesän ahkerassa käytössä ja olenpa käyttänyt vielä kesän jälkeenkin mustan pitkän neuletakin kaverina.

Pitkä neuletakki valmistui parin kuukauden aikana. Tässä takissa värien valinta onnistui ihan nappiin ja onnistuin välttämään sellaisia juttuja, joihin yleensä sorrun raidallista tehdessä.

Rusettilaukku. Pikkulaukku oli ollut jo pitkään to do-listalla ja keinonahka materiaalina houkuttanut kokeilemaan. Tätä laukkua ommellessa sainkin kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

Tällä kertaa en nimeä haasteeseen ketään erikseen mukaan, vaan haasteen voi tästä napata mukaansa kuka vain. :)

Kaksi ihan onnistunutta itselle tehtyä vaatetta odottaa kuvaamista, joten niistä vasta myöhemmin. Seuraavaksi esittelyyn pääsee vuoden kestänyt virkkausprojekti ja joululahjajuttujen esittely taitaakin jäädä ensi vuoden puolelle..

Piparihyydykekakku

Eipä edellisinä vuosina käyttämässäni piparin makuisen hyydykekakun reseptissä mitään vikaa olisi ollut, mutta koska vaihtelu virkistää, kokeilin uutta.. Tähän samaiseen ohjeeseen olen törmännyt nyt joulun alla useammassakin blogissa, mutta nappasin sen nyt kokeiluun Tarun Taikakakuista. Siinä houkutti liivatteettomuus ja erityisesti kakun nopeatekoisuus.

Pienensin alkuperäistä ohjetta jonkin verran sen mukaan mitä aineksia kaapissa sattui olemaan. Ja tulipa tuo pikkuvuoka siltikin melko täyteen.. Ihan pientä fiksausta resepti ehkä vielä vaatii. Ensi kerralla laittaisin kanelin sijasta piparkakkumaustetta ja sokeria tässä oli minun makuuni liikaa ja sen jättäisinkin itse kokonaan pois.

Piparihyydykekakku

Pohja:

120 g pipareita

50 g sulatettua voita

Täyte:

250 g mascarponejuustoa

2,5 dl Flora Vispiä

(0,5 dl tomusokeria)

1 tl vaniljasokeria

0,5 tl kanelia

100 g pipareita

Pingota 15 cm irtopohjavuoan pohjan ja reunan väliin leivinpaperi ja laita reunoille reunakalvot tai suikaleet leivinpaperista. Murskaa piparit ja sekoita sulatetun voin kanssa. Painele piparimurska vuoan pohjalle. Laita vuoka jääkaappiin täytteen teon ajaksi.

Mittaa kulhoon mascarponejuusto, vispikerma, sokerit ja kaneli. Vaahdota seos (halutessasi voit koristelua varten laittaa n. 1 dl seoksesta sivuun pursotinpussiin). Murskaa piparit ja sekoita täytteen sekaan. Levitä täyte vuokaan pohjan päälle. Anna maustua jääkaapissa yön yli. Koristele ennen tarjoilua haluamallasi tavalla.

Rauhaisaa joulunaikaa! ❤

Pitsikuvioinen huivi

Parisen viikkoa sitten olin ystäväni luona viikonlopun vietossa. Ystäväni ehdotuksesta poikkesimme ennen kotimatkalle lähtöäni Helsingin Lankamaailmassa. Ja voi, miten mahdoton määrä lankoja siellä olikaan, kaikissa mahdollisissa väreissä.. Ruokakaupan aika vaatimattomaan lankavalikoimaan tottuneena sai melkein henkeä haukkoa lankavalikoiman avautuessa silmien eteen..

Ekaluokkalainen tyttäremme on tässä syksyn aikana ihastunut edelliseen huiviini ja ominut sen kokonaan omaan käyttöönsä. Niinpä etukäteen ajattelin tarvitsevani langat ainakin uuteen huiviin. Vaikka en varsinaisella ostosreissulla tuolloin ollutkaan, oli tuossa vaiheessa kotiinkannettavaa jo aika paljon enemmän kuin kotoa lähtiessä. Niinpä yritin pitää pääni kylmänä ja ottaa vain ne huivilangat. Vaan kyllä sieltä lopultakin taisi mukaani lähteä langat useampaankin kuin vain yhteen huiviin..

Ensimmäisenä puikoille pääsi harmaa alpakkalanka. Se sattui olemaan viimeistä päivää tarjouksessa 10€/4 kerää. Aloitin huivin ainakin kolmeen kertaan, ennen kuin löysin mieleisen mallin. Kokeilin sileää neuletta, ainaoikeinneuletta mutta yksinkertainen pitsikuvio vei kuitenkin voiton.. Ajattelin tehdä niin pitkän kuin lankaa riittää, mutta lopetin kuitenkin jo neulottuani hieman neljättä kerää. Yhden mallikerran verran olisi pitsikuviota voinut vielä leveyssuunnassa lisätä, mutta en halunnut että huivi jää liian lyhyeksi ja otin varman päälle. No, nyt lankaa sitten jäi, mutta parempi kuitenkin näin päin!

Alpakkalanka ei ollut minulle ennestään tuttu materiaali (muuten kuin nimenä), mutta ystäväni vakuutti ettei tämä lanka kutittaisi. Ja oikeassa oli. Huivi on ihanan lämmin ja pehmoinen eikä yhtään kutita! Todellisimmillaan huivin väri on alla olevassa kuvassa.

Pitsikuvio: Ullaneule

Lanka: Helsingin Lankamaailma

***

Ylimmässä kuvassa vilahtava, jo marraskuussa valmistunut neuletakki odottaa kuvaamista päästäkseen esittelyyn. Sitä on vain hieman hankalampi itse kuvata kuin huivia, joten odottakaamme miehen joululoman alkamista ja valoisaan aikaan kotona olemista! :)

Vegaanit piparkakut

Eräs eilisen meno siirtyi päivää aikaisemmaksi ja niinpä päätin käyttää lauantaipäivän pipareitten leivontaan. Viime vuonna löysin ihan hyvän piparkakkutaikinan reseptin, mutta halusin tänäkin vuonna kokeilla jotakin uutta.. Tämä ohje päätyi kokeiluun ihan sillä, että siskoni oli meillä juuri piparien leivontapäivänä ja nämä kävivät myös hänelle. Niin, ja loppujen lopuksi en itse edes leiponut niitä pipareita, vaan siskoni leipoi ne lasten kanssa ja minä vain paistoin. :D

Taikina oli huomattavasti pehmeämpää kuin mikään aikaisemmin tekemäni piparitaikina. Sivusta seurattuna jauhoja tarvitsi aika paljon kaulimiseen tai muuten taikina oli tiukasti pöydässä kiinni. Pehmeämpiä olivat myös valmiit piparit, mitään rakennelmia ei tästä taikinasta syntyisi! Alkuperäinen ohje löytyy blogista Chocochili, ja oma versioni alta:

Vegaanit piparkakut

2 dl tummaa siirappia

2 dl sokeria

250 g maidotonta margariinia

1 pss/18 g piparkakkumaustetta

2 dl soijamaitoa
1/2 tl suolaa

1 tl soodaa

1 tl leivinjauhetta

12 dl vehnäjauhoja

Sulata kattilassa margariini, siirappi ja sokeri. Lisää piparkakkumauste ja anna kiehahtaa. Jätä taikina maustumaan miedolle lämmölle noin viideksi minuutiksi välillä sekoittaen. Anna seoksen jäähtyä ja lisää sitten joukkoon soitamaito. Sekoita sooda ja leivinjauhe pieneen määrään vehnäjauhoja ja lisää taikinaan. Lisää loput vehnäjauhoista pienissä erissä, sekoita tasaiseksi. Anna taikinan vetäytyä kylmässä yön yli. Ota taikina huoneenlämpöön noin tunti ennen leipomista. Piparkakkuja paistetaan 200 asteisessa uunissa 5-7 minuuttia.

Rusettilaukku

Jo pitkään olen kaivannut sellaista simppelin kokoista olkalaukkua, kun ihan aina ei onneksi tarvitse pakata kaikkea mahdollista varavaiposta ja -tuteista lähtien mukaan.. Alkuviikosta olin joululahjaostoksilla ja Eurokankaassa asioidessani nappasin joululahjatarpeiden ohella mukaani pienen palan keinonahkaa. Eilen sain sen ommeltua valmiiksi laukuksi.

Ja enpä voisi enää tyytyväisempi lopputulokseen olla.. Summissa saksituksi laukuksi tämä onnistui kyllä älyttömän hyvin. Yhden neulan sain vetskarin kohdalla katkeamaan, mutta muuten kaikki sujui ihan leikiten. Hihna meinaa hieman vääntää vinkuralleen, mutta kun laukussa on sisällä tavaraa, hihnakin oikenee.. Rusetti on kiinnitetty tekstiililiimalla ja sen pitävyyttä hieman jännitän..

Kaava: oma

Kankaat & tarvikkeet: keinonahka Eurokangas, vuorikankaat ja vetoketju omista jemmoista,

metalliosat Teljän Nappi

***

Olen tänään lähdössä viikonlopuksi ystäväni luo ja tämä reissu mielessäni laukun nyt teinkin. Tilaa jää puhelimen ja lompakon lisäksi vielä jollekin pienelle käsityölle, jota kenties kolmen ja puolen tunnin bussimatkalla saan ihan jonkin verran eteenkin päin. ;)

Pitkä neuletakki

Vihdoin ja viimein on neuletakkini valmis. Elokuussa sitä aloittelin ja asetin itselleni löyhäksi tavoitteeksi saada sen lokakuun loppuun mennessä valmiiksi, kun silloin siihen tuntui olevan aikaa niin paljon. Alussa kävi taas tutusti niin, että innostuin hieman liikaa. Niinpä sain neulottua yläkroppani niin pahaan jumiin että heti alkuunsa jouduin pitämään viikon taukoa. Sen jälkeen olen koittanut kontrolloida neulomisaikaa maksimissaan puoleen tuntiin päivässä ja ihan niin pahoja jumeja en enää ole saanut aikaiseksi. Lokakuun viimeisenä viikonloppuna mökillä neuloin vielä jäljelle jääneen resorin kokonaisuudessaan, mutta napin laitto jäi kyllä marraskuun puolelle.

Löysä käsialani on yleensä aiheuttanut sen, että lähtökohtaisesti kaikki itselle neulomani jutut on olleet hirmu isoja. Nyt ajattelin ottaa varman päälle ja valitsin ohjeen mukaista pienemmät puikot ja neuletakista normaalia pienemmän koon. Ettei ainakaan liian iso tule! Ei tullut iso, mutta ehkä numeroa isompi olisi kuitenkin ollut parempi. (Tästä voi joku jo varmasti päätellä, että minähän en harrasta koetilkkuja.. Syytä ehkä olisi..) Ei tämä varmasti silti käyttämättä jää, vaikka vähän nafti onkin.

Pisimmät pyöröpuikkoni olivat resorin pituuteen nähden ihan liian lyhyet. Niinpä en siinä neuloessa keksinyt mitään keinoa, millä olisin saanut resoriin tehtyä napinlävet järkeviin kohtiin. Jälkiviisaana kyllä hoksasin, että olisihan ne kohdat voinut merkata ennen resorin aloittamista, mutta se oli vasta jälkiviisautta. Mutta koska useimmiten muutenkin pidän pitkissä neuletakeissa vain ylintä nappia kiinni, päädyin tässäkin vain yhteen nappiin ja ketjusilmukoilla virkattuun lenkkiin. Jos olisinkin enemmän nappeja laittanut, olisin joutunut lähteä nappiostoksille ja siinä tapauksessa takki olisi varmasti vieläkin kesken..

Resorin saatan silti joutua vielä purkamaan ja tekemään uudelleen, sillä olen onnistunut poimimaan silmukat jotenkin toispuoleisesti. Toinen alareuna nimittäin kinnaa ja häiritsee sen verran paljon.. Tarkkasilmäinen saattaa tuon toispuoleisuuden ekoista kuvista huomata.

Pohjana käytin Novitan kevät 2010 -numeroa, mallia 23 (naisen palmikkohuppari), koko XS. Sovelsin ohjetta kuitenkin melko paljon, mm. neuloin etu- ja takakappaleet yhtenä, pidensin helmaa reilusti ja koko takki on sileää neuletta.. Lähinnä alkuperäiset silmukkamäärät, lisäykset ja kavennukset on ne mitä olen ohjeesta katsonut.

Lankana Novitan 7-veljestä viidessä eri värissä. Takilla on painoa 675 g. Lankoja kului siis tarkalleen 4,5 kerän verran joten materiaalien hinnaksi tuli 19,35€. Työtunnitkin olisi hauska tietää, mutta eipä niitä koskaan tule ylös laitettua.

Huomaan usein tällaisia raidallisia juttuja tehdessäni, että raidoituksistani tuppaa tulemaan liian säännönmukaisia. Siis värit toistuvat aina tietyssä järjestyksessä ja lisäksi raidat ovat yhtä leveitä. Nyt yritin ihan tietoisesti välttää näistä kumpaakin ja neuloa värejä ihan sikinsokin ja eri levyisillä raidoilla. Ja tykkään lopputuloksesta!

Neuloosi on nyt iskenyt niin pahasti, että toinenkin neuletakki on ihan pikapuoliin valmiina..

Levyllinen joululauluja arvottu..

Joulun tähti-levyn arvonta päättyi viime yönä.

Arvonta suoritettiin heti aamusella ja voittajaksi selviytyi nimimerkki H.

Olenkin jo ottanut voittajaan sähköpostitse yhteyttä.

Kiitos kaikille arvontaan osallistuneille.

Vaikka arpaonni ei tällä kertaa osunutkaan kohdallesi, sinulla on silti mahdollisuus saada levy omaksesi. Klikkaahan itsesi verkkokauppaan ja käy tilaamassa omasi.

Appelsiinisuklaakakku

Isäinpäiväkakusta tuli tällä kertaa hieman erilainen kuin suunnittelin. Olin hankkinut hyvissä ajoin tarvikkeet minttuiseen täytteeseen, mutta eräänä yönä oli minttusuklaalevystä hävinnyt puolet. Ja koska puolikas levy ei olisi riittänyt mitenkään kaakun täytteeksi, hävisi loppulevykin melko nopeasti (omaan suuhuni). Piilotin toisen kaapissa olevan (tumma)suklaalevyn uuteen piiloon ja saatiin kuin saatiinkin isäinpäiväksi suklaakakkua. :)

Jääkaapissa sattui olemaan myös appelsiinituorejuusto, jota en tietenkään alunalkaen ollut minttuiseen isäinpäiväkakkuun tarkoittanut. Mutta koska suklaa vaihtui tummasuklaaseen, sopi appelsiinituorejuustokin täytteeseen paremmin kuin hyvin.. Mikäs sen parempaa suklaata, kuin Fazerina.. Tällä täytteellä pääsi kyllä aika lähelle Fazerinan makua eikä tämän helpompaa täytettä juuri ole.

Pohjan tein Kinuskikissan ohjeella. Pohja oli tietysti perinteistä sokerikakkupohjaa raskaampi, mutta niin hyvää! Nyt kirjoitin alle ohjeet vähän hassusti, erilailla kuin yleensä ja puhelimen kanssa en oikein osaa tekstien paikkoja siirtää.. Pohja kannattaa kuitenkin leipoa kahta päivää ennen kakun tarjoamista ja halkaista ja täyttää edeltävänä päivänä.

Pohja:

2 dl vehnäjauhoja

1,5 dl perunajauhoja

3 tl leivinjauhetta

3/4 tl suolaa

2 tl vaniljasokeria

1,5 dl leivontakaakaota

150 g pehmeää voita

3,5 dl sokeria

3 kananmunaa

3 dl kädenlämpöistä maitoa

Pingota leivinpaperi 24 cm irtopohjavuoan reunan ja pohjan väliin, voitele ja jauhota reunat. Sekoita kuivat aineet keskenään. Vaahdota huoneenlämpöinen voi ja sokeri, lisää kananmunat hyvin vatkaten. Lisää jauhoseosta ja maitoa vuorotellen, sekoita nopeasti tasaiseksi taikinaksi. Levitä taikina vuokaan ja paista 175 asteisessa uunissa 50-60 minuuttia. Kokeile kypsyyttä tikulla. Anna kakun jäähtyä noin 15 min vuoassa ennen kuin kumoat. Halkaise kakkupohja kahteen osaan.

Täyte:

150 g tummaa suklaata

200 g appelsiinituorejuustoa

2,5 dl Flora Vispiä

Sulata suklaa ja anna jäähtyä. Vaahdota kerma. Lisää suklaa tuorejuuston sekaan ja lopuksi kerma, sekoita hyvin. Levitä puolet täytteestä kakun väliin ja loput kannen päälle.

Pursotukset:

5 dl Flora Vispiä

sokeria

1-1,5 dl leivontakaakaota

***

Tällä kakulla osallistun Serkusten suklaaunelman marraskuun haasteeseen, jossa kuukauden makuna on suklaa.

Joululauluja, mainos + arvonta

Joko teillä on kuunneltu joululauluja? Meillä on, kesästä asti. Ensin harjoitusmielessä mutta nyt viime aikoina miksausten merkeissä. Nyt syksyn kiireet alkavat kuitenkin helpottaa, kun paremman puoliskoni laulama joululevy - Joulun tähti - on jo painossa.

Levyn on tarkoitus ilmestyä viimeistään viikolla 47. Jo nyt levyyn voi kuitenkin käydä tutustumassa ja sen voi ennakkotilata verkkokaupasta. Käy sinäkin tilaamassa omasi.

Levyä odotellessa laitetaankin käyntiin arvonta, jossa palkintona on tämä kyseinen levy, Joulun tähti. Arvontaan voit osallistua jättämällä kommentin tähän postaukseen (anonyymit kommentoijat, jätättehän sähköpostiosoitteen). Arvonta alkaa heti ja päättyy 20.11.2016 klo 23.59. Arvonta suoritetaan viikon 47 aikana ja palkinto postitetaan heti levyn ilmestyttyä. Jollen saa voittajaan yhteyttä viikon sisällä, arvon voittajan uudelleen.

Onnea arvontaan!

Jauhelihapiirakat/pitsat

Koululaisten syysloma päättyi ja arki alkoi. Viime viikon puolivälissä meillä oli melkoinen vilske, kun (melkein) jokainen lapsista sai kutsua yhden kaverin yökylään. Yökyliä kun lapset kyselevät jatkuvasti ja olinpa tullut luvanneeksi että sitten lomalla. No, nyt se lupaus on lunastettu ja kyllä rehellisesti myönnän, että huokaisin helpotuksesta kun kahdeksan serkusta haettiin omiin koteihinsa. :D

Itsellehän koululaisten loma ei juuri lomalta tunnu, kun oma työmäärä vain lisääntyy (ihan ilman tuollaista megayökylääkin). Pikkuneiti herästyskello pitää huolen, että myös lomalla aamut alkavat kello kuusi, tai viimeistään seitsemän. (Talviaikaan siirtyminen sai neidin heräämään tänä aamuna jo viideltä.) Loman paras osuus oli ehdottomasti mennyt viikonvaihde ja se oli kyllä ihan oikeasti lomaa. Vietimme miehen sisarusten ja puoliskoiden kesken aikuisten viikonloppua syöden, saunoen lenkkeillen ja vängäten. :)

Tarjoilut hoituivat perinteisesti nyyttärimeiningillä. Itse kaipaan aina ennemmin jotain suolaista kuin makeaa ja niinpä Mimmin keittiön jauhelihapiiraiden postaus tuli kuin tilauksesta, kun mietin mitä tekisin. Hyviä oli piiraat mutta kuten yleensä, syötävää oli jokainen tuonut niin runsain mitoin, että osan sain kantaa vielä mökiltä takaisinkin. Tein kaksinkertaisen annoksen, mutta silti sain vain 54 jauhelihapiirasta, kun Mimmin ohjeen mukaan yksinkertaisesta annoksesta tulisi 40-50 kappaletta. Nämä olivat kuitenkin mielestäni oikein sopivan kokoisia.

Jauhelihapiiraat
n. 50 kpl

500 g voita
9-10 dl vehnäjauhoja
9-10 dl hiivaleipäjauhoja
3,5 dl kylmää maitoa
100 g tuorehiivaa
3 tl suolaa

Täyte:
1 kananmuna voiteluun
ketsuppia
n. 1,2 kg jauhelihaa
(jauhelihan maustamiseen sinappia, suolaa, pippuria, paprikajauhetta, aromisuolaa)
300 g (2 pss) Aura-juustoa
pitsamaustetta
2 prk ananaspaloja
600 g juustoraastetta

Nypi kova rasva ja jauhot ryynimäiseksi seokseksi ja lisää siihen maito-hiiva-suolaseos. Sekoita tasaiseksi taikinaksi. Leivo taikina pikkupulliksi ja kohota hyvin. Paista jauheliha ja mausta hyvin. Painele kohonneet pullat lätyiksi käsin tai paina pulliin juomalasin avulla syvennys. Voitele reunat kananmunalla. Täytä piirakat joko ylläolevilla aineksilla tai oman makusi mukaisilla. Kohota täytettyjä piiraita vielä noin 20 minuuttia ja paista 200 asteisessa uunissa 10-15 minuuttia.

***

Viikonlopun aikana sain neuletakkini vihdoin neulomisen osalta valmiiksi. Nappi vielä uupuu mutta sen jälkeen pääsenkin esittelemään valmiin työn. Uusi neule onkin jo suunnitelmissa ottaa puikoille (joulupukin apulaisen roolissa), mutta pieni tauko on pakko pitää hartiajumituksen vuoksi. :/  Sen verran enemmän tuli viikonlopun aikana neulottua kuin normaalisti..

Tiikerikakku

Kun on tuo ompelu ollut niin pitkään tauolla, huomaan leipovani paljon enemmän. Jotain tekemistä sitä käsilleen kuitenkin kaipaa, kun neulomiseen käytettyä päivittäistä aikaa on pakko kontrolloida. (Silti olen tainnut viime päivinä hieman liian pitkiä pätkiä neuloa, tahtoo hartianseutu olla niin kovassa jumissa.) Eilen sain pitkästä aikaa kaivettua ompelukoneet esille ja tilkuista ommeltua uusimman Ottobren kaavoilla pojalle pikkuhousuja. Täytyisi vain hankkia hieman pehmoisempaa kuminauhaa ja ehkä myös hiukkasen pienentää pienintä kaavaa.. Lapsilla on onneksi tapana kasvaa joten liian isojen pöksyjen ongelma korjaantunee ajan kanssa.

Pitkästä aikaa leivoin tiikerikakkua. Otin kokeiluun K-ruoka-sivustolta löytyvän ohjeen, jolla tulikin tosi hyvää kakkua. Annoksen olisi tosin saanut tehdä vähän suurempana, tai paistaa pienemmässä vuoassa..

Tiikerikakku

n. 20 palaa

200 g voita

2 dl sokeria

3 kananmunaa

3 dl vehnäjauhoja

2 tl leivinjauhetta

2 tl vaniljasokeria

1/2 dl kaakaojauhetta

1/2 dl maitoa

Voitele ja jauhota 1,8 l vetoinen kakkuvuoka. Vaahdota huoneenlämpöinen rasva ja sokeri. Vatkaa kananmunat joukkoon yksitellen. Sekoita leivinjauhe ja vaniljasokeri vehnäjauhoihin ja lisää taikinaan. Ota taikinasta 1/3 sivuun ja lisää siihen kaakaojauhe sekä maito. Levitä ensin puolet vaaleasta taikinasta vuokaan, sitten tumma taikina ja lopuksi loput vaaleasta taikinasta. Painele lusikalla pohjaan saakka, jotta kerroksiin tulee tiikerin raidat. Tasoita pinta ja paista 175 asteisessa uunissa noin 45 minuuttia. Kokeile kypsyyttä tikulla. Kumoa kakku vuoasta hieman jäähtyneenä.

Villasukat ystävälle

Ystäväni täyttää ensi viikolla pyöreitä. Järjestimme pienellä porukalla hänelle jo hieman etukäteen yllätyssynttärit. Kokkailtiin itse oikea ravintolaillallinen ja saunottiin päälle.

Kimppalahjan lisäksi halusin muistaa myös jollain itse tehdyllä. Valintakin oli helppo, sillä ystäväni on villasukkien suurkuluttaja. Itse olen vasta parisen viikkoa sitten kaivanut ne tavalliset sukat kaapinperältä. Alun ahdistuksen jälkeen on sukkiin taas tottunut ja on sitä pakkasöiden jälkeen omatkin varpaat välillä jopa villasukkia kaivanneet..

Lyhytvartiset villasukista tuli vähän vahingossa. Olin ajatellut virkata yläosaan jonkin nätin pitsikuvion, mutta sitkeästä yrittämisestä huolimatta en onnistunut löytämään juuri sitä mallia minkä joskus jossain olen nähnyt ja jonka olisin tähän halunnut. Ja koskapa viimetippa, niin siksikin varret jäivät näin lyhyiksi. Virkkasin piparkakkureunukset samaisena aamuna, kun yllätysjuhlat olivat. :)

"Apuvirtaa" leipään ja kuivakakkuun

Sain monta monituista purkkia Apuvirtaa - Kyytön maidosta tehtyä maustamatonta jugurttia. Purkit vievät jääkaapista yhden hyllyn kokonaan joten urakkaa on, että ne saan kaikki käytettyä. Päiväys kun noissa hauskan nimisissä jugurteissa on jo tänään. Pelkiltään, tai marjojenkin kanssa syötynä jugurtti oli aikas hapanta. Mausta tuli mieleeni miedosti vuohenjuusto - ja se on sellainen maku, josta en oikein tiedä, pidänkö vaiko en. Niinpä päätin etsiä sellaisia reseptejä, johon jugurtteja voisin leipomalla hukata. 

Ensimmäisenä kokeiluun pääsi jugurttileipä. Hakusanalla "jugurttileipä" löytyi googlesta tosi paljon erilaisia täytettyjä jugurttileipiä. Halusin kuitenkin vähän tavallisemman leivän ja niinpä tämä Kotikokin sivuilta löytynyt ohje pääsi testiin. Se vuohenjuuston maku tuli leivästäkin jonkin verran läpi, mielestäni ei kuitenkaan liiaksi. Lapset ei kuitenkaan tykänneet, joten koko leipä jäi minun syötäväkseni.

Ne täytetyt leivät kuitenkin jäivät vähän houkuttamaan, voi siis olla että kokeilen vielä sellaistakin..

Jugurttileipä

4 dl maustamatonta jugurttia

1 pss kuivahiivaa

1 tl suolaa

3 rkl hunajaa tai sokeria

6-7 dl vehnä- tai hiivaleipäjauhoja

2 rkl öljyä

Lämmitä jugurtti +42 asteiseksi,  lisää suola ja sokeri. Sekoita hiiva ja osa jauhoista yhteen ja lisää ne nesteeseen. Lisää jauhoja tarpeen mukaan ja lopuksi öljy.

Nostata taikinaa n. 30-50 min. Leivo  yksi tai kaksi leipää, ripottele jauhoja päälle ja nostata taas n. 30 min. Paista leipä 200 asteessa n. 30-45 min, leivän koosta riippuen.

Aika epäilevin mielin lähdinkin jugurtista kokeilemaan makeaa versiota. Jugurttikakusta tuo vuohenjuuston maku ei tullut kuitenkaan ollenkaan läpi, vaan kakku oli oikein hyvää ja mehevää. Mikä parasta, tämä ohje on sellainen yhden kulhon sotkeva ohje - kaikki aineet vain sekaisin! Jokin sitruunan- tai appelsiininkuoriraaste sopisikin taikinaan oikein hyvin. Taidanpa vielä muutaman kakun tällä ohjeella pyöräyttää, kun jugurtteja riittää.. :)
Ohjeen löysin Mimmin keittiöstä.

Jugurttikakku

5 dl vehnäjauhoja

3 dl sokeria

1 tl soodaa

1 tl vaniljasokeria

3 dl maustamatonta jugurttia

200 g sulatettua voita

2 kananmunaa

Sekoita kaikki aineet yhteen. Kaada voideltuun ja jauhotettuun rengasvuokaan. Paista 200 asteisessa uunissa n. 45 minuuttia. Kokeile kypsyys tikulla. Parhaimmillaan kakku on jääkaappikylmäksi jäähdytettynä.

Korvapuustit

Tänään, 4.10., vietetään kansallista korvapuustipäivää. Harvoinpa olen moista edes muistanut, mutta nyt ei päässyt päivä menemään ohi. Olin jopa etuajassa kun eilen jo leivoin.. Ehkä en olisi kuitenkaan saanut aikaiseksi vain kyseisen päivän vuoksi korvapuusteja leipasta, ellei samaan aikaan olisi jääkaapissa ollut pari kappaletta pian päiväyksen ohittavaa hiivaa..

Siispä taikinan tekoon ja pullat kohoamaan. Siinä vaiheessa mies tuli töistä kotiin ja muistin, että minunhan piti lähteä kaupunkiin asioille hänen kotiutuessa. No, paisto jäi sitten hänen huolekseen ja kotiin palatessa sain maistaa tuoretta pullaa. On se vaan aina yhtä hyvää.. :)

Pullataikina

1 l maitoa tai vettä

100 g hiivaa

3 tl suolaa

4 dl sokeria

2 rkl kardemummaa

400 g voita

vajaa 2 kg vehnäjauhoja

Täyte:

150g voita

kanelia

sokeria

Voiteluun:

2 kpl kananmunia

Lämmitä maito tai vesi kädenlämpöiseksi. Liota hiiva nesteeseen. Lisää suola, sokeri, kardemumma ja noin puolet vehnäjauhoista vispilällä sekoittaen. Alusta pullataikina kimmoisaksi lisäämällä vehnäjauhoja vähän kerrallaan. Lisää alustamisen loppuvaiheessa taikinaan pehmeä rasva. Vaivaa taikinaa kunnes se irtoaa kulhon reunoista. Anna taikinan kohota kaksinkertaiseksi (n. 30 min). Leivo taikinasta korvapuusteja. Kohota vähintään 20 minuuttia. Voitele kananmunalla. Paista 225 asteisessa uunissa noin 10-12 minuuttia.

Serkusten kastekakku

Lastemme kahden uusimman serkun kastejuhlaan lähti tämä 30 hengen täytekakku. Sisuksissa mansikkamousse.

Pohja: 10 munan sokerikakkupohja

Kostutus: vaniljamaito

Täyte: mansikkamousse

Kuorrutus: n. 5 dl Flora Vispiä

Mansikkamousse

5 liivatelehteä

500 g mansikoita

6 dl vispikermaa

200 g maustamatonta tuorejuustoa

1,5 dl tomusokeria

1 rkl vaniljasokeria

0,5 dl vettä

Laita liivatteet likoamaan runsaaseen kylmään veteen. Vaahdota kerma. Soseuta mansikat. Notkista toisessa kulhossa tuorejuusto ja lisää joukkoon sokerit. Kuumenna vesi kiehuvaksi ja liota puristellut liivatteet siihen. Jäähdyttele liivatenestettä hetki ja kaada ohuena nauhana koko ajan sekoittaen mansikkasoseen joukkoon. Sekoita mansikkasose tuorejuustoon ja nostele lopuksi kermavaahto joukkoon. Maista ja lisää tarvittaessa tomusokeria.

Omppuhillo

Kun viime syksynä en pienen vauvan kanssa saanut omppuhilloa tehtyä ollenkaan, tänä syksynä sitä on tullut tehtyä sitten senkin edestä. Omppuhillo on nimittäin minusta ihan parasta hilloa ja sitä minä viime talvena kyllä kaipasin!

Kymmenestä kattilallisesta kaksi viimeistä onnistuin polttamaan pohjaan. Siinä vaiheessa jouduin käyttämään eri omppuja kuin aikaisemmissa erissä, liekö sillä osuutta asiaan. Sain kuitenkin pelastettua myös ne erät kun siirsin omput varovasti toiseen kattilaan. Yhdellä palovammalla selvisin urakasta, mutta oli se sitten sitäkin kipeämpi.

Hillosokeripussin kyljessä olevaa ohjetta käytin, mutta veden määrä oli minusta siinä jotenkin epäselvästi kerrottu. Ekasta satsista tuli hieman liian paksua hilloa minun makuuni ja niinpä tein kokeiluja myöhempien hilloerien kanssa. Ja tässäpä nyt lähinnä itselleni muistiin oma hilloreseptini.

Omppuhillo
n. 4 l valmista hilloa

n. 10 l omenia
4 dl vettä
1 kg hillosokeria

+
1 kpl vaniljatanko
TAI
2 kpl kanelitankoja

Pese omenat huolella, poista siemenkodat ja lohko ainakin neljään osaan. Lohkottuja omenia saa olla viiden litran kattila kukkuroillaan (kuva alla). Mittaa kattilaan 4 dl vettä, heitä halutessasi sekaan halkaistu vaniljatanko tai pari kanelitankoa ja keitä hiljalleen välillä pohjasta asti sekoittaen niin kauan, että omenat on pehmenneet. Poista vaniljatanko (raaputa vaniljansiemenet lusikalla omenien sekaan) tai kanelitangot. Soseuta sauvasekoittimella. Siirrä kattila takaisin liedelle, lisää hillosokeri ja vanilja- tai kanelitangot. Kuumenna sose kiehuvaksi ja keitä 10 minuuttia välillä sekoittaen. Poista taas vanilja- tai kanelitangot. Kuumenna hyvin pestyt lasipurkit 100 asteisessa uunissa. Itse laitan purkit ja kannet kylmään uuniin ja uunin päälle siinä vaiheessa kun lisään hillosokerin. Kaada valmis omenasose kuumiin purkkeihin, ihan piripintaan ja sulje kannet huolella. Hillo paksunee jäähtyessään.

Enhän minä tokikaan ollut osannut varautua etukäteen tällaiseen hillomäärään ja jouduinkin haalimaan purkkeja ja purnukoita vähän sieltä sun täältä. Lämpimät kiitokset siis kaikille purkkien lahjoittajille! :)

Gluteeniton omenapiirakka

Viime aikoina olen leipassut aika paljon vierasvaraa pakkaseen. Osittain tämä leipomis"into" on ollut vähän pakonkin sanelemaa, kun on purkeissa menneet päiväykset ohi. Epäilen, etten olisi kermaviiliä hokannut itse omenapiirakkaan edes laittaa, mutta Taru  julkaisi juuri sopivasti omppupiirakan ohjeen kun mietin vanhentuneelle kermaviilille käyttökohdetta. Harvoin käy niin, että vehnäjauhot pääsee loppumaan. Nyt oli jauhot kuitenkin niin vähissä, että päätin tehdä piirakan gluteenittomista jauhoista, niitä kun sattui sillä kertaa olemaan enemmän. Pienen palan leikkasin maisteltavaksi ja älyttömän hyvää piirakka kyllä oli! Kerrankin huomasin katsoa uuniin riittävän ajoissa ja piirakasta tuli juuri sopivaa 20 minuutissa. 

Gluteeniton omenapiirakka

26 cm vuokaan

Pohja:

125 g voita

1 dl sokeria

1 kananmuna

2,5 dl gluteenitonta jauhoseosta

Täyte:

1 prk kermaviiliä

1 kananmuna

1/2 dl sokeria

1 tl vaniljasokeria

3 rkl vaniljakreemijauhetta

3-4 omenaa

kanelia

ruokokidesokeria

Vaahdota voi ja sokeri. Sekoita kananmuna hyvin joukkoon. Lisää jauhot, sekoita taikina nopeasti tasaiseksi taikinaksi ja levitä voideltuun piirakkavuokaan. Sekoita täytteen ainekset ja levitä pohjan päälle. Pese (ja kuori ulkomaiset) omenat ja viipaloi täytteen päälle. Ripottele pinnalle kanelia ja sokeria. Paista piirakkaa 200 asteisessa uunissa 20-30 minuuttia.

Puolukka-kookospiirakka

Puolukkaa kuuluu tänä vuonna olevan paljon. Itse kammoan hirvikärpäsiä niin paljon, että en vain pysty menemään puolukka-aikaan metsään. Onneksi on muitakin innokkaita poimijoita, joita ei hirvikärpäset pelota. Lastemme serkkutytöltä, reippaalta tokaluokkalaiselta ostin yhden ämpärin puolukkaa. Siskoni, veljeni ja veljen kihlattu olivat porukalla poimineet puolukkaa ja heiltä sain vielä kaksi ämpäriä. Kaikenkaikkiaan olen tänä vuonna saanut marjoja pakkaseen ihan ennätysmäärän, kyllä nyt kelpaa talvenkin tulla!

Puolukoita siivotessa päätin pyöräyttää pakkaseen vierasvaraksi puolukkapiirakan. Kookos sopii puolukan kanssa niin hyvin yhteen, että sellaista ohjetta lähdin haeskelemaan. Kääpiölinnan köökistä löysin hyvän ohjeen, vaihdoin vain punaherukan tilalle puolukan. Paistoin ohjeen mukaan, joka oli näemmä taas meidän uunille liikaa. Päällinen tummui hiukan liikaa.

Tällä postauksella osallistun Serkusten suklaaunelman syyskuun haasteeseen, jossa syyskuun makuna on puolukka.

Puolukka-kookospiirakka

puoli pellillistä

Pohja:

50 g voita

3 dl sokeria

6 dl vehnäjauhoja

2 tl leivinjauhetta

2 tl vaniljasokeria

2 kananmunaa

2 dl maitoa

Päälle:

200 g puolukkaa

Muruseos:

100 g voita

1 dl sokeria

2 dl vehnäjauhoja

1 dl kookoshiutaleita

2 tl vaniljasokeria

Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää sulatettu voi, kananmunat ja maito. Sekoita nopeasti sähkövatkaimella tasaiseksi taikinaksi. Levitä taikina pellille leivinpaperin päälle. Ripottele päälle puolukat ja paista 225 asteisessa uunissa 12 minuuttia.

Sekoita muruseoksen ainekset keskenään. Ota piirakka uunista, ripottele muruseos piirakan päälle ja jatka paistamista vielä n. 15 minuuttia.

Satiinimekko häihin

Siskoni hylkäämät satiiniset verhot olivat houkuttaneet minua jo useat kerrat lapsuuskotini vaatehuoneen hyllyllä. Kerta toisensa jälkeen jätin ne sinne, kun mitään varsinaista tarvetta niille ei ollut. Kun posti toi kutsun veljeni häihin, olin itse parhaillaan pienten kanssa käymässä mummulassa. Jälleen kerran verhot alkoivatkin minulle sieltä hyllyltä huudella ja silloinpa minulla oli oikein tarvekin juhlamekkokankaalle ja nappasin verhot mukaani.

Laskoksia en ollut koskaan ennen tehnyt ja kaavamerkinnät tuntuivat aluksi maailman vaikeimmilta ymmärtää. Kokeilemalla *kertaa monta* sain laskoksetkin tehtyä ja helman sopimaan yläosaan. Mutta yläosa on tässäkin mekossa tyhjää täynnä. En osannut muokata kaavaa niin että olisin saanut yläosasta paremmin istuvan.

Takana yläosan kuvioinnit on tulleet ihan hassusti. Jotakin yritin kohdistaa, mutta yritys ei näemmä oikein onnistunut. Tajusin tämän tietenkin vasta näistä kuvista, jotka siskoni otti juhlien jälkeen.. 

Kaava: Ottobre 2/2015 "Fable Print" 38 (34 - 52)

Kankaat: päällikankaana vanhat satiiniverhot, vuorikankaat laatikoiden kätköistä

Vetoketju: Porin Eurokangas   

 Kivat, pienet juhlat on nyt takana päin. Oli mukava tavata veljen puoliso, joskin vähän hassulta tuntui että ensitapaaminen tapahtui vasta häissä.

Olimme reissussa kahden lapsen kanssa. Kolmasluokkalainen pääsi mukaan kummipojan ominaisuudessa ja nuorimmainen ihan vain siksi, ettei niin pientä vielä yökylään raaskinut jättää. :) Ensi kesänä onkin sitten jo tiedossa toisen velipojan häät, niitä odotellessa..

365 SikSak-peitot

Vuoden alussa innostuin koko vuoden kestävästä virkkausprojektista, rivi päivässä. Vuodesta on jo suuri osa kulunut ja onpahan peitotkin ihan kivasti edistyneet. Joitakin päiviä on pitkin vuotta jäänyt välistä, yksittäisiä tai useampia peräkkäisiä. Joskus olen kirinyt välistä jääneitä rivejä toisena päivänä ja jotkin on vain jääneet kokonaan väliin. Heinäkuussa en saanut aikaiseksi virkata paria riviä enempää, mutta olen kyllä positiivisesti yllättynyt että näinkin pitkälle olen päässyt! :)

Värit peittoihin (teen siis kahta samanlaista peittoa samanaikaisesti, vuoropäivinä) olen ottanut HommaHuoneen värihaasteen mukaan. Eräätkin kerrat olen tullut tässä matkan varrella miettineeksi, olisiko joku vähemmän räikeä ja yksinkertaisempi väritys ollut parempi, mutta taitaa tämä ihan kiva sittenkin olla.. Pari kuukautta enää, niin peittoja voisi käyttää vaikkapa parisängyn päiväpeittona ja loput siksakit voisi virkata tyynyiksi, nekin rästiin jääneet rivit.. Vielä en kuitenkaan tiedä, minkälaiseen käyttöön nämä lopulta päätyvät.

Elokuun värinä haasteessa oli murretut sävyt. Minä valikoin lankahyllyltä syksyisiä värejä. Syksy on kyllä ehdottomasti mun lempparivuodenaika! Monet syksyisistä väreistä lukeutuu mun lempiväreihin.

Tässä kuussa peittoon virkkaamieni rivien värit näyttivät niin kivoilta, että kaikkia värejä oli haettava vähän lisää ja kaivettava kutimet esille. Minulla neuleet ja syksy vain kuuluvat yhteen! ❤

Gluteeniton mutakakku

Lasten synttäreille gluteeniton ja laktoositon mutakakku tuoreilla vadelmilla.. Hyvälle maistui vaikka ehkä inan ehti olla uunissa liian kauan.. Ohje otettu täältä, mutta sovellettu kaapeista löytyville aineksille..

Gluteeniton mutakakku

n. 22 cm vuokaan

Pohja:

2 dl sokeria

5 tl vaniljasokeria

1 dl kaakaojauhetta

2 dl gluteenitonta jauhoseosta

2 kananmunaa

150 g laktoositonta voita

Päälle:

tomusokeria

vadelmia

Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää kananmunat ja sulatettu sekä jäähdytetty voi. Sekoita nopeasti tasaiseksi. Kaada taikina voideltuun ja jauhotettuun irtopohjavuokaan. Paista 175 asteisessa uunissa 15-20 minuuttia. Sihtaa päälle tomusokeria juuri ennen tarjoilua. Koristele (tuoreilla) vadelmilla.

***

Synttärileipomukset taisivat olla sitten tässä. Tytön kaverisynttäreille teimme vadelmamuffinsseja ja kuvakin tuli napattua, mutta en enää muista mistä löytäisin muffinssien ohjeen.. :)

Käsityörintamalla on ollut hieman hiljaisempaa, ainakin ompeluiden osalta. Paininjalan alta on tulossa kuitenkin ainakin juhlamekko, jonka valmistuminen näyttäisi jäävän melko viimetinkaan.. Sen sijaan olen taas kaivanut puikot esille ja jotakin lämpöistä olisi syksyn päälle tulossa ja 365-SikSak-peittokin on taas edistynyt lähes kuukauden tuumaustauon jälkeen.. :)

Mukavaa viikkoa!

Kerroskakku synttäreille

Leivoin kolmen lapsemme yhteisille kummisynttäreille kakkupohjaa, kun hetken mielijohteesta päätin paistaa pohjan kahdessa vuoassa ja kokeilla kerroskakun tekoa. Vielä kakun ollessa uunissa aloin kuitenkin epäröimään tätä hetken mielijohdetta, että kannattikohan sittenkään. No kyllä kannatti, kakku onnistui oikein kivasti. Edellisen (hieman epäonnisen) kerroskakkukokeilun olen tehnyt siskoni rippijuhliin noin viisi vuotta sitten..

Tällä kertaa kokosin päälle tulevan pienemmän kakun sopivan kokoiseksi leikatun kertakäyttölautasen päälle ja alempaan kakkuun tökin paksuhkoja juomapillejä ja niiden varaan asettelin kertakäyttölautasen kakkuineen. Oli toimiva ratkaisu!

Välistä löytyy mustikkahilloa, mascarponevaahtoa ja omista puskista poimittuja mutta jo pakastettuja vadelmia. Vadelmat rouhin jäisinä. Päälle tulevat vadelmat kävin samana aamuna poimimassa. Mascarponevaahdon ohjeen löysin myöskin Tarulta, tein sen vain puolitoistakertaisena.

Pohja: 10 munan sokerikakkupohja (paistettu 20 ja 26 cm vuoassa)

Välissä: mustikkahillo, mascarponevaahto ja vadelmarouhetta

Pursotukset: 3 prk Flora Vispiä

Mascarponevaahto

6 dl kermaa

1,5 dl sokeria

3 tl vaniljasokeria

3 prk (a' 250 g) Mascarponejuustoa

3/4 dl vaniljakreemijauhetta

Vatkaa kerma ja sokerit vaahdoksi, lisää notkistettu mascarponejuusto. Lisää lopuksi vaniljakreemijauhe joka jämäköittää täytteen.