lauantai 7. tammikuuta 2017

Joulun neulotut lahjat

Kaikista nuorimmalle kummilapsellemme neuloin joululahjaksi myssyn. Ohje löytyi täältä, mutta jouduin hieman pienentämään silmukkamääriä että myssy olisi sopivampi puolivuotiaan päähän. Sisällä fleecevuori. Kukkasesta tuli aika massiivinen, mutta se on helppo napata pois jos osoittautuu käytössä hankalaksi.
Ohje: *klik*
Langat: Novitan 7-veljestä
Fleece: Porin Eurokangas
Nappi: omista jemmoista

***

Kahdelle kummitytölle tein joululahjaksi kirjoneulesukat. Ensimmäiset valmistuivat niin viimetipassa (kun lahjansaaja oli tulossa käymään mummulassa), että päätyivät pakettiin suoraan puikoilta, mutta toiset ehdin sentään kuvaamaan. Samanlaiset olivat silti ne ensimmäisenä valmistuneet.

Mallia kirjoneulekuvioon katsottu täältä.
Langat: Novitan 7-veljestä

***

Minun ei pitänyt viime jouluksi tehdä omin käsin ollenkaan lahjoja, joten siihen nähden niitä valmistui lopulta aika monta. Kiitos siitä kummitytön äidille, joka esitti niin hienon toiveen että pääsin kertaheitolla ompelujumista ja samalla innostuin myös näistä neulotuista lahjoista. ❤

Ylivoimaisesti hauskin toive oli kuitenkin nuorimman kummipoikamme lahjatoive (jota en kylläkään voinut ihan omin käsin toteuttaa) : "sanko, jossa voi istua ja johon jää pylly kiinni!"

tiistai 3. tammikuuta 2017

Joulun ommellut lahjat

Uusi vuosi, mutta muistellaanpa vielä vähän vanhoja. Kysellessäni kummilasten äideiltä vinkkejä joululahjojen hankintaan, sain siinä sivumennen selätettyä silloin niin pitkään jatkuneen ompelujumin. Kolmevuotias kummityttömme on pikkusiskonsa kanssa kova hoitamaan nukkevauvoja ja kuulemma tyttösillä oli jatkuva tappelu ainoasta kantokassista.. Niinpä sain ehdotuksen, että jos tehdä haluan ja sopivia tilkkuja löytyy niin sellainen voisi olla hyvä.. Tilkkujahan kyllä löytyi (ja löytyy edelleen), mutta siihen mennessä niiden pyörittely ja ideoiden puute yhdessä oli aiheuttanut vain lähinnä ärsytystä..
Vaan nytpä kävinkin kangaslaatikoiden kimppuun ihan uusin innoin ja pianhan sainkin ensimmäisen joululahjan valmiiksi. Jonkin verran taisi taidot olla ruosteessa pitkän tauon jäljiltä, sillä onnistuin saamaan kaksi neulaa vinkuralleen tätä ommellessani. Hups.
Yritin ensin etsiskellä valmiita kaavoja, mutta lopulta päädyin piirtämään kaavat itse. Vähän kapoisemman kassista olisi voinut tehdä, mutta muuten olen kyllä tyytyväinen. Ratkojakin sai olla melkein rauhassa, vain unohtuneelle kääntöaukolle jouduin sitä vilauttamaan. Kaikki kankaat ja muut tarvikkeet löytyivät omista jemmoista.
Vuorikankaana pussilakana jota en ollut vielä aiemmin saksinut joten kuvioita oli mahdollista kohdistaa. Päällikankaan ja vuorikankaan välissä on paksua tikkivuorta, jonka tikkasin kiinni vuorikankaaseen. Tikkikangas oli sen verran paksua, ettei kankaita tarvinnut muuten tukea ollenkaan.
Nytpä saavat tyttöset yhdessä hoitaa ja kantaa omia vauvojaan, kun äiti hoitaa oikeaa, aaton aattona syntynyttä pikkuista! <3

***

Neljävuotias kummityttömme tarvitsi käsilaukkua. Laukkuun sisälle vielä pieni värityskirja ja kyniä jotka voi ottaa vaikka automatkalle ajankuluksi mukaan.

Kaavat molempiin omat
Kankaat omista jemmoista

lauantai 31. joulukuuta 2016

365 SikSak-projekti

Alkuvuodesta lähdin hetken päähänpistosta mukaan koko vuoden kestävään virkkausprojektiin, siksak-kuviota rivi päivässä.. Kahta peittoa aloin alunalkaen tekemään. Homma on edennyt välillä ihan suunnitelman mukaan, mutta välillä on tullut pakon sanelemia tai vain silkasta laiskuudesta johtuvia taukoja. Heinäkuussa taisi olla pisin tauko, kun en saanut aikaiseksi riviäkään! Tauon jälkeen taas tartuin koukkuun uusin innoin ja otin kiinni jälkeen jääneitä rivejä. Miinukselle jäin 15:n rivin verran, mutta olen kyllä yllättynyt että melkein koko vuoden pysyin hommassa mukana!
Niitä heinäkuun puuttuvia rivejä virkkailin pääasiassa tyynyiksi, sillä peitoista olisi muuten tullut aivan hurjan isoja. Tyynyihin käytin kaikkia kaapista löytyviä värejä - eikä lopputulos ollut oikein itselleni mieluinen.. En tullut edes kuvanneeksi tyynyjä, ja tosiasia on ettei niissä ole edes sisätyynyjä vielä. Lapset kuitenkin kelpuuttaisivat nekin tyynyt joten taidanpa jonakin eioomitääntekemistä- päivänä pyytää poikia tekemään sisätyynyt..

HommaHuoneen värihaasteen mukaan olen ainakin osittain värejä virkkaillut ja peitoista tuli lopulta ihan kivat, vaikka välillä olenkin harmitellut että niin monella eri värillä niitä aloin tekemään..
Ja mihin peitot sitten päätyivät? Kaapinperälle odottamaan aikaa jolloin ne uskaltaisi ottaa esille.. Kokeilin kyllä omaan sänkyymme päiväpeitoksi, mutta kaksi erillistä peittoa ei oikein toiminut. Ja meidän lasten kanssa mitkään torkkupeitot sohvalla eivät myöskään toimi.

Yhdellä peitolla on painoa 1700 g. Lankojen hinnaksi tulee näin n. 48€/peitto.. Lankoina Novitan 7-veljestä, kuinkahan montaa eri väriä.. En ole jaksanut laskea..

Ohje SikSak-kuvioon löytyy Tanjan blogista Ihan kaikki kotona.

Olihan tämä projekti. Ei ihan heti ensi vuodelle tullut mieleen aloittaa näin pitkäkestoista projektia. :D

Onnellista ensi vuotta!


torstai 29. joulukuuta 2016

Rakkaudella tehty, ylpeydellä pidetty

Sain tässä jokin aika sitten Unelmalliselta otsikon mukaisen haasteen, joka alunalkaen on lähtöisin blogista DIY Stories. Haasteen ideana on esitellä yksi tai useampi itselle tehty juttu, joka on erityisen onnistunut.. Itse tehden kun ei aina saa sitä mitä haluaa, vaan joskus vain sitä mitä sattuu tulemaan.. Aina ei siis visio ja toteutus vain kohtaa vaan tulee niitä hutejakin.

Ihan mielenkiinnosta kaivelinkin menneitä ja poimin ne kaikista onnistuneimmat juttuni vanhoista postauksista. Loppujen lopuksi siitä ei nyt niin kauhean kauan edes ole, kun olen itselle alkanut villasukkia kummempaa tekemään. Joten kovin kaukaa eivät nämä kolme poimimaani ole.

Kesämekko viime kesältä. Mekko oli koko kesän ahkerassa käytössä ja olenpa käyttänyt vielä kesän jälkeenkin mustan pitkän neuletakin kaverina.

Pitkä neuletakki valmistui parin kuukauden aikana. Tässä takissa värien valinta onnistui ihan nappiin ja onnistuin välttämään sellaisia juttuja, joihin yleensä sorrun raidallista tehdessä.

Rusettilaukku. Pikkulaukku oli ollut jo pitkään to do-listalla ja keinonahka materiaalina houkuttanut kokeilemaan. Tätä laukkua ommellessa sainkin kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

Tällä kertaa en nimeä haasteeseen ketään erikseen mukaan, vaan haasteen voi tästä napata mukaansa kuka vain. :)

Kaksi ihan onnistunutta itselle tehtyä vaatetta odottaa kuvaamista, joten niistä vasta myöhemmin. Seuraavaksi esittelyyn pääsee vuoden kestänyt virkkausprojekti ja joululahjajuttujen esittely taitaakin jäädä ensi vuoden puolelle..

torstai 22. joulukuuta 2016

Piparihyydykekakku

Eipä edellisinä vuosina käyttämässäni piparin makuisen hyydykekakun reseptissä mitään vikaa olisi ollut, mutta koska vaihtelu virkistää, kokeilin uutta.. Tähän samaiseen ohjeeseen olen törmännyt nyt joulun alla useammassakin blogissa, mutta nappasin sen nyt kokeiluun Tarun Taikakakuista. Siinä houkutti liivatteettomuus ja erityisesti kakun nopeatekoisuus.

Pienensin alkuperäistä ohjetta jonkin verran sen mukaan mitä aineksia kaapissa sattui olemaan. Ja tulipa tuo pikkuvuoka siltikin melko täyteen.. Ihan pientä fiksausta resepti ehkä vielä vaatii. Ensi kerralla laittaisin kanelin sijasta piparkakkumaustetta ja sokeria tässä oli minun makuuni liikaa ja sen jättäisinkin itse kokonaan pois.
Piparihyydykekakku

Pohja:
120 g pipareita
50 g sulatettua voita

Täyte:
250 g mascarponejuustoa
2,5 dl Flora Vispiä
(0,5 dl tomusokeria)
1 tl vaniljasokeria
0,5 tl kanelia
100 g pipareita

Pingota 15 cm irtopohjavuoan pohjan ja reunan väliin leivinpaperi ja laita reunoille reunakalvot tai suikaleet leivinpaperista. Murskaa piparit ja sekoita sulatetun voin kanssa. Painele piparimurska vuoan pohjalle. Laita vuoka jääkaappiin täytteen teon ajaksi.

Mittaa kulhoon mascarponejuusto, vispikerma, sokerit ja kaneli. Vaahdota seos (halutessasi voit koristelua varten laittaa n. 1 dl seoksesta sivuun pursotinpussiin). Murskaa piparit ja sekoita täytteen sekaan. Levitä täyte vuokaan pohjan päälle. Anna maustua jääkaapissa yön yli. Koristele ennen tarjoilua haluamallasi tavalla.

Rauhaisaa joulunaikaa! ❤

torstai 15. joulukuuta 2016

Pitsikuvioinen huivi

Parisen viikkoa sitten olin ystäväni luona viikonlopun vietossa. Ystäväni ehdotuksesta poikkesimme ennen kotimatkalle lähtöäni Helsingin Lankamaailmassa. Ja voi, miten mahdoton määrä lankoja siellä olikaan, kaikissa mahdollisissa väreissä.. Ruokakaupan aika vaatimattomaan lankavalikoimaan tottuneena sai melkein henkeä haukkoa lankavalikoiman avautuessa silmien eteen..

Ekaluokkalainen tyttäremme on tässä syksyn aikana ihastunut edelliseen huiviini ja ominut sen kokonaan omaan käyttöönsä. Niinpä etukäteen ajattelin tarvitsevani langat ainakin uuteen huiviin. Vaikka en varsinaisella ostosreissulla tuolloin ollutkaan, oli tuossa vaiheessa kotiinkannettavaa jo aika paljon enemmän kuin kotoa lähtiessä. Niinpä yritin pitää pääni kylmänä ja ottaa vain ne huivilangat. Vaan kyllä sieltä lopultakin taisi mukaani lähteä langat useampaankin kuin vain yhteen huiviin..

Ensimmäisenä puikoille pääsi harmaa alpakkalanka. Se sattui olemaan viimeistä päivää tarjouksessa 10€/4 kerää. Aloitin huivin ainakin kolmeen kertaan, ennen kuin löysin mieleisen mallin. Kokeilin sileää neuletta, ainaoikeinneuletta mutta yksinkertainen pitsikuvio vei kuitenkin voiton.. Ajattelin tehdä niin pitkän kuin lankaa riittää, mutta lopetin kuitenkin jo neulottuani hieman neljättä kerää. Yhden mallikerran verran olisi pitsikuviota voinut vielä leveyssuunnassa lisätä, mutta en halunnut että huivi jää liian lyhyeksi ja otin varman päälle. No, nyt lankaa sitten jäi, mutta parempi kuitenkin näin päin!
Alpakkalanka ei ollut minulle ennestään tuttu materiaali (muuten kuin nimenä), mutta ystäväni vakuutti ettei tämä lanka kutittaisi. Ja oikeassa oli. Huivi on ihanan lämmin ja pehmoinen eikä yhtään kutita! Todellisimmillaan huivin väri on alla olevassa kuvassa.
Pitsikuvio: Ullaneule
Lanka: Helsingin Lankamaailma

***

Ylimmässä kuvassa vilahtava, jo marraskuussa valmistunut neuletakki odottaa kuvaamista päästäkseen esittelyyn. Sitä on vain hieman hankalampi itse kuvata kuin huivia, joten odottakaamme miehen joululoman alkamista ja valoisaan aikaan kotona olemista! :)

sunnuntai 11. joulukuuta 2016

Vegaanit piparkakut

Eräs eilisen meno siirtyi päivää aikaisemmaksi ja niinpä päätin käyttää lauantaipäivän pipareitten leivontaan. Viime vuonna löysin ihan hyvän piparkakkutaikinan reseptin, mutta halusin tänäkin vuonna kokeilla jotakin uutta.. Tämä ohje päätyi kokeiluun ihan sillä, että siskoni oli meillä juuri piparien leivontapäivänä ja nämä kävivät myös hänelle. Niin, ja loppujen lopuksi en itse edes leiponut niitä pipareita, vaan siskoni leipoi ne lasten kanssa ja minä vain paistoin. :D

Taikina oli huomattavasti pehmeämpää kuin mikään aikaisemmin tekemäni piparitaikina. Sivusta seurattuna jauhoja tarvitsi aika paljon kaulimiseen tai muuten taikina oli tiukasti pöydässä kiinni. Pehmeämpiä olivat myös valmiit piparit, mitään rakennelmia ei tästä taikinasta syntyisi! Alkuperäinen ohje löytyy blogista Chocochili, ja oma versioni alta:
Vegaanit piparkakut

2 dl tummaa siirappia
2 dl sokeria
250 g maidotonta margariinia
1 pss/18 g piparkakkumaustetta
2 dl soijamaitoa
1/2 tl suolaa
1 tl soodaa
1 tl leivinjauhetta
12 dl vehnäjauhoja

Sulata kattilassa margariini, siirappi ja sokeri. Lisää piparkakkumauste ja anna kiehahtaa. Jätä taikina maustumaan miedolle lämmölle noin viideksi minuutiksi välillä sekoittaen. Anna seoksen jäähtyä ja lisää sitten joukkoon soitamaito. Sekoita sooda ja leivinjauhe pieneen määrään vehnäjauhoja ja lisää taikinaan. Lisää loput vehnäjauhoista pienissä erissä, sekoita tasaiseksi. Anna taikinan vetäytyä kylmässä yön yli. Ota taikina huoneenlämpöön noin tunti ennen leipomista. Piparkakkuja paistetaan 200 asteisessa uunissa 5-7 minuuttia.