lauantai 24. syyskuuta 2016

Omppuhillo

Kun viime syksynä en pienen vauvan kanssa saanut omppuhilloa tehtyä ollenkaan, tänä syksynä sitä on tullut tehtyä sitten senkin edestä. Omppuhillo on nimittäin minusta ihan parasta hilloa ja sitä minä viime talvena kyllä kaipasin!

Kymmenestä kattilallisesta kaksi viimeistä onnistuin polttamaan pohjaan. Siinä vaiheessa jouduin käyttämään eri omppuja kuin aikaisemmissa erissä, liekö sillä osuutta asiaan. Sain kuitenkin pelastettua myös ne erät kun siirsin omput varovasti toiseen kattilaan. Yhdellä palovammalla selvisin urakasta, mutta oli se sitten sitäkin kipeämpi.

Hillosokeripussin kyljessä olevaa ohjetta käytin, mutta veden määrä oli minusta siinä jotenkin epäselvästi kerrottu. Ekasta satsista tuli hieman liian paksua hilloa minun makuuni ja niinpä tein kokeiluja myöhempien hilloerien kanssa. Ja tässäpä nyt lähinnä itselleni muistiin oma hilloreseptini.
Omppuhillo
n. 4 l valmista hilloa

n. 10 l omenia
4 dl vettä
1 kg hillosokeria

+
1 kpl vaniljatanko
TAI
2 kpl kanelitankoja

Pese omenat huolella, poista siemenkodat ja lohko ainakin neljään osaan. Lohkottuja omenia saa olla viiden litran kattila kukkuroillaan (kuva alla). Mittaa kattilaan 4 dl vettä, heitä halutessasi sekaan halkaistu vaniljatanko tai pari kanelitankoa ja keitä hiljalleen välillä pohjasta asti sekoittaen niin kauan, että omenat on pehmenneet. Poista vaniljatanko (raaputa vaniljansiemenet lusikalla omenien sekaan) tai kanelitangot. Soseuta sauvasekoittimella. Siirrä kattila takaisin liedelle, lisää hillosokeri ja vanilja- tai kanelitangot. Kuumenna sose kiehuvaksi ja keitä 10 minuuttia välillä sekoittaen. Poista taas vanilja- tai kanelitangot. Kuumenna hyvin pestyt lasipurkit 100 asteisessa uunissa. Itse laitan purkit ja kannet kylmään uuniin ja uunin päälle siinä vaiheessa kun lisään hillosokerin. Kaada valmis omenasose kuumiin purkkeihin, ihan piripintaan ja sulje kannet huolella. Hillo paksunee jäähtyessään.
Enhän minä tokikaan ollut osannut varautua etukäteen tällaiseen hillomäärään ja jouduinkin haalimaan purkkeja ja purnukoita vähän sieltä sun täältä. Lämpimät kiitokset siis kaikille purkkien lahjoittajille! :)

sunnuntai 18. syyskuuta 2016

Gluteeniton omenapiirakka

Viime aikoina olen leipassut aika paljon vierasvaraa pakkaseen. Osittain tämä leipomis"into" on ollut vähän pakonkin sanelemaa, kun on purkeissa menneet päiväykset ohi. Epäilen, etten olisi kermaviiliä hokannut itse omenapiirakkaan edes laittaa, mutta Taru  julkaisi juuri sopivasti omppupiirakan ohjeen kun mietin vanhentuneelle kermaviilille käyttökohdetta. Harvoin käy niin, että vehnäjauhot pääsee loppumaan. Nyt oli jauhot kuitenkin niin vähissä, että päätin tehdä piirakan gluteenittomista jauhoista, niitä kun sattui sillä kertaa olemaan enemmän. Pienen palan leikkasin maisteltavaksi ja älyttömän hyvää piirakka kyllä oli! Kerrankin huomasin katsoa uuniin riittävän ajoissa ja piirakasta tuli juuri sopivaa 20 minuutissa. 
Gluteeniton omenapiirakka
26 cm vuokaan

Pohja:
125 g voita
1 dl sokeria
1 kananmuna
2,5 dl gluteenitonta jauhoseosta

Täyte:
1 prk kermaviiliä
1 kananmuna
1/2 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
3 rkl vaniljakreemijauhetta

3-4 omenaa
kanelia
ruokokidesokeria

Vaahdota voi ja sokeri. Sekoita kananmuna hyvin joukkoon. Lisää jauhot, sekoita taikina nopeasti tasaiseksi taikinaksi ja levitä voideltuun piirakkavuokaan. Sekoita täytteen ainekset ja levitä pohjan päälle. Pese (ja kuori ulkomaiset) omenat ja viipaloi täytteen päälle. Ripottele pinnalle kanelia ja sokeria. Paista piirakkaa 200 asteisessa uunissa 20-30 minuuttia.

lauantai 10. syyskuuta 2016

Puolukka-kookospiirakka

Puolukkaa kuuluu tänä vuonna olevan paljon. Itse kammoan hirvikärpäsiä niin paljon, että en vain pysty menemään puolukka-aikaan metsään. Onneksi on muitakin innokkaita poimijoita, joita ei hirvikärpäset pelota. Lastemme serkkutytöltä, reippaalta tokaluokkalaiselta ostin yhden ämpärin puolukkaa. Siskoni, veljeni ja veljen kihlattu olivat porukalla poimineet puolukkaa ja heiltä sain vielä kaksi ämpäriä. Kaikenkaikkiaan olen tänä vuonna saanut marjoja pakkaseen ihan ennätysmäärän, kyllä nyt kelpaa talvenkin tulla!

Puolukoita siivotessa päätin pyöräyttää pakkaseen vierasvaraksi puolukkapiirakan. Kookos sopii puolukan kanssa niin hyvin yhteen, että sellaista ohjetta lähdin haeskelemaan. Kääpiölinnan köökistä löysin hyvän ohjeen, vaihdoin vain punaherukan tilalle puolukan. Paistoin ohjeen mukaan, joka oli näemmä taas meidän uunille liikaa. Päällinen tummui hiukan liikaa.

Tällä postauksella osallistun Serkusten suklaaunelman syyskuun haasteeseen, jossa syyskuun makuna on puolukka.
Puolukka-kookospiirakka
puoli pellillistä

Pohja:
50 g voita
3 dl sokeria
6 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
2 kananmunaa
2 dl maitoa

Päälle:
200 g puolukkaa

Muruseos:
100 g voita
1 dl sokeria
2 dl vehnäjauhoja
1 dl kookoshiutaleita
2 tl vaniljasokeria

Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää sulatettu voi, kananmunat ja maito. Sekoita nopeasti sähkövatkaimella tasaiseksi taikinaksi. Levitä taikina pellille leivinpaperin päälle. Ripottele päälle puolukat ja paista 225 asteisessa uunissa 12 minuuttia.

Sekoita muruseoksen ainekset keskenään. Ota piirakka uunista, ripottele muruseos piirakan päälle ja jatka paistamista vielä n. 15 minuuttia.

maanantai 5. syyskuuta 2016

Satiinimekko häihin

Siskoni hylkäämät satiiniset verhot olivat houkuttaneet minua jo useat kerrat lapsuuskotini vaatehuoneen hyllyllä. Kerta toisensa jälkeen jätin ne sinne, kun mitään varsinaista tarvetta niille ei ollut. Kun posti toi kutsun veljeni häihin, olin itse parhaillaan pienten kanssa käymässä mummulassa. Jälleen kerran verhot alkoivatkin minulle sieltä hyllyltä huudella ja silloinpa minulla oli oikein tarvekin juhlamekkokankaalle ja nappasin verhot mukaani.

Laskoksia en ollut koskaan ennen tehnyt ja kaavamerkinnät tuntuivat aluksi maailman vaikeimmilta ymmärtää. Kokeilemalla *kertaa monta* sain laskoksetkin tehtyä ja helman sopimaan yläosaan. Mutta yläosa on tässäkin mekossa tyhjää täynnä. En osannut muokata kaavaa niin että olisin saanut yläosasta paremmin istuvan.
Takana yläosan kuvioinnit on tulleet ihan hassusti. Jotakin yritin kohdistaa, mutta yritys ei näemmä oikein onnistunut. Tajusin tämän tietenkin vasta näistä kuvista, jotka siskoni otti juhlien jälkeen.. 
Kaava: Ottobre 2/2015 "Fable Print" 38 (34 - 52)
Kankaat: päällikankaana vanhat satiiniverhot, vuorikankaat laatikoiden kätköistä
Vetoketju: Porin Eurokangas   

 Kivat, pienet juhlat on nyt takana päin. Oli mukava tavata veljen puoliso, joskin vähän hassulta tuntui että ensitapaaminen tapahtui vasta häissä.

Olimme reissussa kahden lapsen kanssa. Kolmasluokkalainen pääsi mukaan kummipojan ominaisuudessa ja nuorimmainen ihan vain siksi, ettei niin pientä vielä yökylään raaskinut jättää. :) Ensi kesänä onkin sitten jo tiedossa toisen velipojan häät, niitä odotellessa..

maanantai 29. elokuuta 2016

365 SikSak-peitot

Vuoden alussa innostuin koko vuoden kestävästä virkkausprojektista, rivi päivässä. Vuodesta on jo suuri osa kulunut ja onpahan peitotkin ihan kivasti edistyneet. Joitakin päiviä on pitkin vuotta jäänyt välistä, yksittäisiä tai useampia peräkkäisiä. Joskus olen kirinyt välistä jääneitä rivejä toisena päivänä ja jotkin on vain jääneet kokonaan väliin. Heinäkuussa en saanut aikaiseksi virkata paria riviä enempää, mutta olen kyllä positiivisesti yllättynyt että näinkin pitkälle olen päässyt! :)
Värit peittoihin (teen siis kahta samanlaista peittoa samanaikaisesti, vuoropäivinä) olen ottanut HommaHuoneen värihaasteen mukaan. Eräätkin kerrat olen tullut tässä matkan varrella miettineeksi, olisiko joku vähemmän räikeä ja yksinkertaisempi väritys ollut parempi, mutta taitaa tämä ihan kiva sittenkin olla.. Pari kuukautta enää, niin peittoja voisi käyttää vaikkapa parisängyn päiväpeittona ja loput siksakit voisi virkata tyynyiksi, nekin rästiin jääneet rivit.. Vielä en kuitenkaan tiedä, minkälaiseen käyttöön nämä lopulta päätyvät.
Elokuun värinä haasteessa oli murretut sävyt. Minä valikoin lankahyllyltä syksyisiä värejä. Syksy on kyllä ehdottomasti mun lempparivuodenaika! Monet syksyisistä väreistä lukeutuu mun lempiväreihin.
Tässä kuussa peittoon virkkaamieni rivien värit näyttivät niin kivoilta, että kaikkia värejä oli haettava vähän lisää ja kaivettava kutimet esille. Minulla neuleet ja syksy vain kuuluvat yhteen! ❤

tiistai 23. elokuuta 2016

Gluteeniton mutakakku

Lasten synttäreille gluteeniton ja laktoositon mutakakku tuoreilla vadelmilla.. Hyvälle maistui vaikka ehkä inan ehti olla uunissa liian kauan.. Ohje otettu täältä, mutta sovellettu kaapeista löytyville aineksille..
Gluteeniton mutakakku
n. 22 cm vuokaan

Pohja:
2 dl sokeria
5 tl vaniljasokeria
1 dl kaakaojauhetta
2 dl gluteenitonta jauhoseosta
2 kananmunaa
150 g laktoositonta voita

Päälle:
tomusokeria
vadelmia

Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää kananmunat ja sulatettu sekä jäähdytetty voi. Sekoita nopeasti tasaiseksi. Kaada taikina voideltuun ja jauhotettuun irtopohjavuokaan. Paista 175 asteisessa uunissa 15-20 minuuttia. Sihtaa päälle tomusokeria juuri ennen tarjoilua. Koristele (tuoreilla) vadelmilla.

***

Synttärileipomukset taisivat olla sitten tässä. Tytön kaverisynttäreille teimme vadelmamuffinsseja ja kuvakin tuli napattua, mutta en enää muista mistä löytäisin muffinssien ohjeen.. :)

Käsityörintamalla on ollut hieman hiljaisempaa, ainakin ompeluiden osalta. Paininjalan alta on tulossa kuitenkin ainakin juhlamekko, jonka valmistuminen näyttäisi jäävän melko viimetinkaan.. Sen sijaan olen taas kaivanut puikot esille ja jotakin lämpöistä olisi syksyn päälle tulossa ja 365-SikSak-peittokin on taas edistynyt lähes kuukauden tuumaustauon jälkeen.. :)

Mukavaa viikkoa!

keskiviikko 17. elokuuta 2016

Kerroskakku synttäreille

Leivoin kolmen lapsemme yhteisille kummisynttäreille kakkupohjaa, kun hetken mielijohteesta päätin paistaa pohjan kahdessa vuoassa ja kokeilla kerroskakun tekoa. Vielä kakun ollessa uunissa aloin kuitenkin epäröimään tätä hetken mielijohdetta, että kannattikohan sittenkään. No kyllä kannatti, kakku onnistui oikein kivasti. Edellisen (hieman epäonnisen) kerroskakkukokeilun olen tehnyt siskoni rippijuhliin noin viisi vuotta sitten..
Tällä kertaa kokosin päälle tulevan pienemmän kakun sopivan kokoiseksi leikatun kertakäyttölautasen päälle ja alempaan kakkuun tökin paksuhkoja juomapillejä ja niiden varaan asettelin kertakäyttölautasen kakkuineen. Oli toimiva ratkaisu!
Välistä löytyy mustikkahilloa, mascarponevaahtoa ja omista puskista poimittuja mutta jo pakastettuja vadelmia. Vadelmat rouhin jäisinä. Päälle tulevat vadelmat kävin samana aamuna poimimassa. Mascarponevaahdon ohjeen löysin myöskin Tarulta, tein sen vain puolitoistakertaisena.
Pohja: 10 munan sokerikakkupohja (paistettu 20 ja 26 cm vuoassa)
Välissä: mustikkahillo, mascarponevaahto ja vadelmarouhetta
Pursotukset: 3 prk Flora Vispiä

Mascarponevaahto

6 dl kermaa
1,5 dl sokeria
3 tl vaniljasokeria
3 prk (a' 250 g) Mascarponejuustoa
3/4 dl vaniljakreemijauhetta

Vatkaa kerma ja sokerit vaahdoksi, lisää notkistettu mascarponejuusto. Lisää lopuksi vaniljakreemijauhe joka jämäköittää täytteen.