perjantai 31. lokakuuta 2014

Keitto vai kepponen?

Tällä kertaa molemmat, kiitos! :) Halusin kokeilla tehdä kurpitsasta keittoa. Varmuuden vuoksi laitoin kuitenkin sekaan myös perunaa ja melko hyvin lapset tätä söivät.. Ehkä osuutta asiaan oli vähän erikoisemmalla "kattilalla", sillä sosekeitot eivät tavallisesti meillä oikein uppoa.. Jos haluaa käyttää kaiken mitä kurpitsasta vain irtoaa mutta tarjota silti keiton "kurpitsakattilasta", suosittelen ostamaan kaksi kurpitsaa! Täkäläisissä kaupoissa ei ollut kuin tämä yksi ja ainoa kurpitsa joten siihen oli tyytyminen.. Kaivoin siis kurpitsan sisuksista niin paljon kuin vain puukon, veitsen ja jäätelökauhan kanssa pystyin saamaan - leikkaamatta kurpitsaa kuitenkaan liian ohueksi..
 

 
Kurpitsainen kasvissosekeitto

1 pieni sipuli
1 rkl rypsiöljyä
500 g kuoretonta, kuutioitua kurpitsaa
500 g perunaa
7 dl vettä
1 ½ kasvisliemikuutiota
2 dl ruokakermaa
 (mustapippuria)
 
Kuori ja silppua sipuli. Kuullota sipulisilppua kattilassa tilkassa öljyä, lisää kurpitsakuutiot ja jatka kuullottamista 5 minuuttia. Lisää vesi, kasvisliemikuutiot ja pieniksi kuutioidut perunat. Keitä kunnes kurpitsa ja peruna on kypsää (15-20 min). Soseuta sauvasekoittimella sileäksi. Lisää ruokakerma ja anna keiton kiehahtaa. Mausta halutessasi vielä ripauksella mustapippuria.
 
***
Kun keitto on syöty, voi kurpitsalla vielä vähän "keppostellakin"! Vaikkapa kurpitsalyhdyn muodossa. Itse en kyllä yhtään perusta koko Halloweenista, mutta tokaluokkalainen halusi tehdä kurpitsalyhdyn. Poika itse piirsi ja leikkasi kurpitsalle silmät ja suun - ja tämmöinen siitä tuli..

torstai 30. lokakuuta 2014

Naamiaisasut Halloween-juhliin

Tytöillä oli eilen kerhossa Halloween-juhlat. Viesti juhlista tuli jo hyvissä ajoin viime viikolla ja visio toisesta noita-akan mekosta (vihreästä, leveähelmaisesta) tuli heti mieleen. Ja kangaskaapilla penkoessa muotoutui ajatus siitä toisestakin..
 
Vihreän mekon helma on omasta toppi-mallisesta juhlapaidasta (joka itse asiassa on ihan liian iso, enkä oikein käsitä kuinka olen joskus niin ison paidan hankkinutkin ja vieläpä käyttänyt ihmisten ilmoilla sellaista)! Punaisen mekon alaosa on vanhasta pitsiverhosta.
 
Molemmissa mekoissa oleva musta yläosa on joskus aikoinaan Jyskistä ostamaani polyesteriveluuria, aivan inhottavaa, sähköistä materiaalia.. Olen kankaan silloin aikoinaan ostanut jotakin naamiaisasustetta varten ja sopivan kokoinen pala sitä oli jäänyt käyttämättä.. Sitä samaista kangasta saa muuten edelleenkin Jyskistä useissa väreissä. On aika edukasta ja käypää juuri tälläisiin tarpeisiin (klik)..
 
Koristenauhat taas on ystävältä saatuja. Punainen nauha on ollut kaapissani jo hetken aikaa, mutta eihän se tuohon vihreään mekkoon olisi sopinut, varsinkaan kun tiesin että tuota vihreääkin löytyy.. Niinpä kävin lainaamassa vielä vihreääkin nauhaa.. Nauhat ompelin käsin. Ja sitten vielä noidanhatut päähän ja menox! :) Hauskat juhlat oli kuulemma ollut!
 

Yläosaan käytetty Ottobren 1/2014 kaavaa "Owl Princess", muuten vapaasti saksittu..

keskiviikko 29. lokakuuta 2014

Virkattu juhannusruusu-matto

Täällä päin koululaisilla oli viime viikolla syysloma. Lähdimme perjantaina mummulareissulle "kahdessa erässä"; koululaiset pääsivät iskän kanssa käymään Seinäjoella Duudson-parkissa ja minä ajoin pienten kanssa suoraan mummulaan. Kun hyvissä ajoin olimme perillä, käväisin parin kilometrin päässä olevalla Värjäämöllä hakemassa matonkudetta ja paperinarua (tai -lankaa).. Viikonlopun aikana selvitin vyyhdet ja kerin kuteet jo valmiiksi.. Lauantaina möläytin äidille ja siskolle että jos teen kerroksen päivässä niin matto on kolmen viikon päästä valmis... No, arvatkaapa miten kävi..? Kolme päivää tuon möläytyksen jälkeen matto oli jo valmis.. :) Luulisi sitä jo itsensä tuntevan, vaan ei.. Ajatus oli tehdä mattoa vähän muiden töiden lomassa, juurikin sitä tahtia että kerros illassa niin ei paikatkaan jumiudu niin pahasti.. No mutta, matto on nyt kuitenkin valmis mutta ne paperinarut odottaa vielä toistaiseksi.. Niistä pitäisi tuleman sellaiset paperinarukranssit, kuten vaikkapa täällä.. Ja ennen joulua niiden olisi tarkoitus roikkua ikkunoissa! :)
 

Nojatuoli odottaa kunnostamista..
 
Maton ohje on Lankavan.. Kuteet Lappajärven Värjäämöltä tarjous-trikookudetta (6€/kg).. Virkattu 8:n koukulla.. Ohjeen mukaan mattoon menee kudetta 2,4 kg ja maton halkaisija on n. 105 cm.. Käyttämäni kude oli melko ohutta (ja aika epätasalaatuista) ja matto painaakin vain 1,35 kg mutta halkaisija on kuitenkin suunnilleen ohjeen mukainen.. Tykkään maton mallista kovasti, mutta seuraavaan mattoon tulee kyllä ihan kunnollinen, tasalaatuisempi kude! Epäilin, saisinko mattoa kuitenkaan koskaan valmiiksi ja sen vuoksi ostin halvinta mahdollista..

tiistai 28. lokakuuta 2014

Aurajuustokiusaus

Äitini kertoi saaneensa jossakin maistaa aurajuustokiusausta ja pakkohan sellaista oli kokeilla tehdä.. Ja ai että olikin hyvää! Ajattelin tehdä pienen satsin kun kumminkin sen yksinäni syön.. Vaan kuinkas kävikään? Lämmitin tytöille edellispäivältä jääneen jauhelihakeiton jämiä mutta hepä jättivät ne syömättä ja halusivat maistaa tätä.. Ja ottivatpa vielä lisääkin, niin että loppujen lopuksi kaikki tuli syödyksi.. Tämän kanssa voisi tarjota melkein mitä vain; lihaa, kanaa, kalaa, mutta minä halusin maistaa tätä ensin ihan yksistään joten me söimme tätä Hyvin Yksinkertaisen Salaatin kera. (Jos sitä voi edes salaatiksi kutsua, sillä se sisältää ainoastaan jäävuorisalaattia ja ananaspaloja..) Mausteita voi halutessaan laittaa, minä tein tällä kertaa hyvin pelkistetyn version ja tykkäsin kovasti!
 

Aurajuustokiusaus
 
500 g perunasipulisekoitusta
150 g Aura-juustomuruja
1-2 tl suolaa/aromisuolaa
2 dl ruokakermaa
 
Sekoita perunasipulisekoitus ja aurajuustomurut keskenään uunin kestävään vuokaan, mausta suolalla (ja halutessasi myös muilla mausteilla, esim. pippurilla). Kaada kerma seoksen päälle ja paista 200 asteisessa uunissa noin tunnin verran.


sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Pitkähihainen jalkkispaita

Pystyinpäs odottamaan tähän asti! Kummipoikamme täyttää tänään 4 vuotta ja synttärilahja on ollut jo kesästä asti valmiina kaapin perällä (ja postaus luonnoksissa) odottelemassa.. Aloittelin paitaa samalla kun tein omien poikien teeppareita, mutta jouduin jättämään työn kesken koska musta resori loppui. Tai niin luulin.. Sitten jonakin viikonloppuna kun tein inventaariota kangasvarastoissa, löysin yhden laatikon pohjalta mustaa resoria ja kun sitä oli riittävästi, sain tehtyä paidan valmiiksi.. Paidan koko on 110 cm.



Se kaksoisneula kun taittui, enkä ole uutta saanut vieläkään hankituksi, kanttaus on tehty ihan normi yksittäisellä neulalla.. Ei kovin paha silti.. Ja helmaan ompelin kaksi vierekkäistä ommelta..

Onnea Aapeli 4v!

Kaava: Ottobre 1/2014 "Totem Owl" 86 - 128 cm
Kankaat: kankaita.com


 

torstai 23. lokakuuta 2014

Masaliisaa, pöllöjä ja marjasydämiä

Masaliisa, mööti, mokkapalat, suklaapiirakka - rakkaalla lapsella on monta nimeä! Itse olen lapsuuskodissa tottunut puhumaan joko suklaapiirakasta tai mokkapaloista, mutta täällä nykyisellä asuinseudulla tämä ikiaikainen herkku tuntuu olevan masaliisaa, ja anoppilassa se oli möötiä.. Innokkaat kokkikerholaiset ja syyslomalaiset innostuivat eilen leipomaan syysloman ensimmäisen päivän kunniaksi masaliisaa.. Hakivat itse ohjeen ja tekivät - pienellä avustuksella tosin.. Munasokerivaahto sai aika monta kopsautusta ja piirakka jäikin aika matalaksi. Mutta maku oli kyllä kohdillaan! Ja se alkuperäinen löytyy täältä, (nimellä mokkapalat).. :)
 
 
Masaliisa
 
4 kananmunaa
2 ½ dl sokeria
200 g voita
2 dl maitoa
5 dl vehnäjauhoja
½ dl kaakaojauhetta
1 rkl leivinjauhetta
1 rkl vanilliinisokeria
 
Kuorrutus:
75 g voita
3/4 dl vahvaa kahvia
4 dl tomusokeria
½ dl kaakaojauhetta
2 tl vanilliinisokeria
 
Vatkaa munat ja sokeri paksuksi, vaaleaksi vaahdoksi. Sulata voi kattilassa tai mikrossa. Lisää voisulaan kylmä maito, niin se jäähtyy sopivaksi. Yhdistä kuivat aineet. Sekoita muna-sokerivaahtoon voi-maitoseos sekä kuivat aineet sihdin läpi. Sekoita varovasti nuolijalla tasaiseksi. Kaada uunipellille leivinpaperin päälle. Kypsennä uunin keskiosassa 200 asteisessa uunissa noin 10 minuuttia.
Kuorrutus: Sulata voi kattilassa. Lisää kahvi. Sihtaa muut aineet siivilän läpi. Sekoita kuumalla levyllä, kunnes seos on tasaista. Kaada kuorrutus kuumana piirakan päälle, levitä tasaiseksi. Koristele haluamallasi tavalla ennen kuin kuorrutus jäähtyy.
 
***
 
Keneltä löytyy kaapeista korvattomia, eriparisia mukeja? Meiltä niitä löytyy löytyi ennen ihan luvattoman paljon! Mies kyllästyi korvattomiin kuppeihin ja kävi ostoksilla. Kyllä näin ihanista mukeista kelpaa nautiskella päiväkahveja.. Pöllömukit Jenna Kunnas, toiset Vallilan Kallavesi-sarjaa. Kiitos rakas! :)
 
 

 
Marjasydämiä minun on pitänyt jo pidemmän aikaa tehdä, mutta olin unohtanut jo koko jutun kunnes jossakin blogissa näitä oli tehty, eri marjoista vain.. Meillä pihlaja notkuu punaisenaan marjoja, ja sieltä kävin nappaamassa muutaman kourallisen.. Eka satsi meni tyttöjen askarteluihin samalla kun itse väkersin siskolle pannunalusta.. Kun pikkumies nukahti toisille päikkäreille, hain marjoja lisää ja sain tehtyä näitä ihania sydämiä.. Pujottelin pihlajanmarjoja rautalankaan ja muotoilin sydämeksi.. Nämä koristavat nyt olkkarin ikkunoita niin kauan kuin hyvänä pysyvät. 
 
 
Iidan (3v) tekemä "sydän"

keskiviikko 22. lokakuuta 2014

Pannunalunen lahjaksi

Suunnittelin eilen ihan muuta tekemistä tälle päivälle nuorimmaisen päikkäriajalle, mutta niin ne suunnitelmat vaan muuttuu.. En nimittäin löytänyt eilen kaupoista oikeanlaista lankaa joten suunniteltu virkkuutyö piti jättää vieläkin hamaan (kylläkin lähi-) tulevaisuuteen.. Yksi itselle pieni, kirpparilta ostettu velourtakki kutkutteli seuraavaksi. Se onkin jo hetken odottanut pääsyä saksien alle ja uuteen muotoon, mutta senkään aika ei ollut näemmä vielä. 
Kun törmäsin huopalevyjä metsästäessäni (joululahjoja varten) kivaan pannunaluseen (blogissa Ihan Kaikki Kotona ) ja kun tiesin laatikossa olevan huopalevyä, päädyin lopulta askartelemaan eilen 18 vuotta täyttäneelle siskolleni synttärilahjan - pannunalusen. Koska riittävän kokoista huopalevyä oli tasan yksi väri valikoimissa, oli pakko tehdä vihreä.. Olemassaolevista puuvillalanganjämistä sitten valkkasin parhaiten vihreän kanssa yhteensopivan värin ja virkkasin pannunaluseen reunuksen. Tällainen tuli:
 



Aluksi leikkasin huopalevystä (paksuus 4 mm) ympyrän, halkaisijaltaan noin 18 cm. Sitten rei'itin sen. Jokin oikea rei'itin helpottaisi hommaa huomattavasti, mutta koska en sellaista omista, käytin rei'ittämiseen (mainitussa järjestyksessä) isoa parsinneulaa, kuivaa mustekynää ja paistomittaria.. Näillä vuorotellen painoin levystä läpi jotta sain riittävän isot reiät.. Reikien väli on vähän reilu sentti ja reiät on reilun puolen sentin päässä reunasta..
 
 
En tullut ottaneeksi virkkauksesta vaihekuvia, mutta virkkausosuus menee näin: 
1. krs: Virkkaa ensimmäiseen reikään 1 ks. Virkkaa 2 tai 3 kjs (riippuu reikien välimatkasta, mulla 2 kjs oli sopiva) ja ks seuraavaan reikään. Jatka näin koko kerros ja sulje ps:lla. Tämän kerroksen tulee olla aika tiivisti huopalevyn reunassa.
2. krs: Virkkaa 5 kjs ja tee ks edellisen kerroksen ks:n. Jatka kjs-kaaria kerros loppuun, sulje ps:lla.
3. krs: Virkkaa jokaiseen ketjusilmukkakaareen 1 ks, 2 p, 1 pp, 2 p, 1 ks. Sulje ps:lla ja päättele lanka.
 
kjs = ketjusilmukka
ks = kiinteä silmukka
ps = piilosilmukka
p = pylväs
pp = pitkä pylväs
 
 
Hurjan paljon onnea Lilla! :)
 
***
 
Nyt tarvitsisin kipeästi lisää huopalevyjä. Löysin ihastuttavan blogin, Valkoinen talo tarinoi, jossa oli tehty makoisan näköisiä huopakakkuja.. Jos on sen ikäisiä omia lapsia ja kummilapsia kuin minulla on, onhan ihan pakko saada väsätä tuollaisia ihanuuksia joulupukinpussiin, vai eikö..? :)


tiistai 21. lokakuuta 2014

Appelsiiniriisi

Halusin kokeilla appelsiiniriisin tekemistä joten keittelin viikonloppuna riisipuuroa tarkoituksella niin paljon että sitä jäisi myös tähän.. Mihinkäs muuhun tähteeksi jäänyttä riisipuuroa voisikaan käyttää kuin appelsiiniriisiin tai karjalanpiirakoihin? Ohjeen nappasin täältä..
 

 
Appelsiiniriisi
 
2 ½ dl vaahtoutuvaa vaniljakastiketta (esim. Flora Vanilla)
4 dl riisipuuroa
3 isoa appelsiinia (1 kg)
(½-1 dl sokeria)
(1 tl vanilliinisokeria)
 
Kuori ja leikkaa appelsiinit kalvottomiksi lohkoiksi ja edelleen pieniksi paloiksi. Vaahdota vaniljakastike. Sekoita riisipuuron joukkoon appelsiinit ja vaniljavaahto. Mausta tarvittaessa sokerilla ja vanilliinisokerilla. Anna maustua jääkaapissa ennen tarjoamista. Tarjoa jälkiruokana.
 
***
 
Leppoisia lomapäiviä kaikille nyt lomaileville! Täällä alkoi syysloma vasta tänään..

lauantai 18. lokakuuta 2014

Tekstiiliveistos, betonitöitä ja syksyn tunnelmia

Eräänä päivänä alkuviikosta kun lapset oli oikein levottomalla tuulella, suostuttelin heidät pihalle kameran kanssa. Puiden latvoista oli hienoja kuvia kun kamera ja vähän energiaa purkaneet lapset tulivat takaisin sisälle.. Olivat ottaneet kuvia myös joistakin ulkosalla olevista töistäni, joita en ollut blogiin kuvaillut.. Marssinpa sitten itsekin kameran kera ulos..

 
Tämä 2 ½ -vuotias, koko kesän syreenin alla istuskellut neito on Paverpolilla eli kankaankovetin-aineella tehty tekstiiliveistos. Tein samoihin aikoihin myös toisen pihapatsaan, mutta se oli viime talven aikana säilytyksessä kokenut aika kovia enkä ole saanut sitä korjattua.. Runko alla on kanaverkkoa, vartalo päällystetty paperimassalla, hiukset langanjämiä ja vaatteet jostakin vanhasta huivista.. Paverpoliin voisi lisätä halutessaan Paverplastia, jolloin patsaasta saisi myös pakkasen kestävän.. Mutta se ostamani Paverplast on tuolla kaapin perällä ja tuskin se sieltä auttaa joten neitokainen istuskelee talvet autotallissamme.. Yhden pakkasyön ehti kuitenkin olla ulkosalla eikä onneksi näyttänyt miksikään menneen (oikenpuoleinen kuva)..

Paverpolia löytyy ainakin harmaana, mustana, pronssina ja läpikuultavana. Läpikuultavaan massaan voi lisätä jauhemaisia värejä, joita saa myös useissa väreissä.. Mm. Sinelli ja Cc-Hobby myyvät näitä tuotteita.. Itse sain innostuksen luettuani jostakin puutarhalehdestä jutun naisesta, joka oli tehnyt tällä tekniikalla aivan ihania peikkoja kotipihaansa. (Lisään lehden nimen ja numeron tähän kunhan seuraavan kerran kaivelen lehtipinoja ja törmään artikkeliin..)
 
 
Betonitöistä innostuin jokunen vuosi sitten. Ensimmäinen työ oli iso raparperinlehti. Sitä olen muutamaan kertaan joutunut korjailemaan kun oli sekin ensimmäisen talven sisätiloissa ja saanut säilytyksen aikana pieniä murtumia.. Viime talveksi käänsin lehden paikallaan vain nurinpäin ja hyvin kesti. Eniten pelkäsin että lapset hyppii sen talven aikana hajalle, mutta tämä on niin puskan juurella ettei sitä pelkoa taida oikeasti olla. Näitä olen tehnyt useampia, mutta tämä ensimmäinen on edelleenkin mielestäni parhaiten onnistunut..
 
Vieressä kuva menneeltä kesältä. Hento keijunmekko rouhean betonilehden vieressä näyttää minusta tosi kivalta..
 
Vuosi sitten kesällä olikin vuorossa betoniruukut.. Kirjastosta lainasin muutamia kirjoja aiheesta ja siitä se kipinä lähti.. Näissä on muotteina käytetty muoviruukkuja, pienemmissä mm. amppeleita ja isompaan ostin vartavasten vähän isomman muoviruukun. Tahtoo vain nuo muoviruukut hajota kun niitä irrottaa, mutta toisaalta; onhan betoninen ruukku sitten kestävä! Isosta ruukusta unohtui reikä pohjasta ja sitä pidän ihan seinän vieressä ettei kukat ihan huku jos sattuu satamaan.. 
 
 
 
Betonisaappaat tein myöskin viime vuoden kesällä. Olin heittänyt yhdet rikkinäiset lasten saappaat roskiin, kun muita betonitöitä tehdessä tuli mieleeni että voishan niitä saappaita vielä muottina käyttää ja kävin hakemassa ne takaisin.. Ne täytyikin sitten leikata ihan kappaleiksi että betonisaappaat sai oikeista saappaista pois.. (Näistä onkin ollut jo aikaisemmin pikku tossujen yhteydessä mainintaa..)
Toinen saapas on vähän kovia kokenut, mutta tykkään näistä kovasti!
 

 
Syksy on ja kesä on pois
talvea ootellaan
Linnut on hiljaa, peltojen viljaa
kuu katsoo taivaaltaan
-Anni-Tannin Syyslaulu-


 
 
Viimeiset omput roikkuu vielä ulottumattomissa..


Mukavaa viikonloppua sinulle!


keskiviikko 15. lokakuuta 2014

Jämäkankaista vielä pari paitaa

Siskon lapsille tekemistäni vaatteista jäi kankaita vielä jonkinverran. Sisko kyllä lupasi että saisin pitää loput kankaat, mutta kun niitä niin paljon jäi, en ihan kehdannut kaikkea ottaa omaan käyttöön. Ja sainkin sitten vielä tehtyä molemmille yhdet paidat. Nyt on kankaat melko hyvin tuhottu, jotakin pientä voi jämistä vielä saada. Ja kehtaan ehkä jo ottaa jämäpalat omiin ompeluihin, kiitokset vain! :)

Tälläiset "palapelipaidat" on kivoja tehdä, kun aloittaessa ei voi oikein olla varma mikä on lopputulos.. Kuten vaikkapa Hello Kitty-paidan kanssa kuvitelmani oli, että myös takakappale ja hihat olisivat Kittyä, mutta juuri päinvastoin oli pakko tehdä että kankaat riittivät.. Ja ihan kiva tuli näinkin.. Punaisen resorin laittamista harkitsin melko pitkään, mutta kun se oli Kittyn rusetin kanssa saman väristä, uskalsin laittaa.. Mallina oma tyttö 2v.
 
 


 
 
 Kaava: Ottobre 4/2014 "Autumn Forest" trikoopaita 98 cm
 
Pojan Leija-paitaan jouduin etukappaleeseen ja toiseen hihaan tehdä pienet palat yksivärisestä, mutta tästäkin tuli mielestäni onnistunut! Ai niin, en muuten ole muistanut kuvata takakappaletta ollenkaan, mutta se on siis kokonaan sinisestä trikoosta!
 

 
Kaava: Ottobre 1/2013 "On the road" t-paita 86 cm
 
Kankaat molempiin paitoihin on siskoni lähettänyt, alunperin taitavat olla Ompelun ihanuudesta. Resorit omista varastoista.