Pienelle prinsessalle

Minusta tuli täti seitsemännen kerran ja lapsemme saivat 48. serkkunsa, kun veljeni perheeseen syntyi kahden enkelivauvan jälkeen pienen pieni tyttö. ❤ Vauvalahjan kanssa minulla lähti (ainakin tavanomaiseen verrattuna) vähän lapasesta, mutta olipa mukava pitkästä aikaa ommella pieniä vaatteita. :) Bodyt on kokoa 50cm, collegetakki ja -housut 62cm. Taitaapa reilun kilon painoisena syntyneellä mennä tovi jos toinenkin ennen kuin vaatteet on sopivia. :)

Yritin ensin kyllä etsiskellä oikein keskosvaatteisiin kaavoja, mutta ei sellaisia oikein tahtonut löytyä. Ne mitä löysin, olivat hassun mallisia tai sitten en saanut kaavoja tulostettua oikeassa koossa.. Niinpä lopulta tyydyin itseltä löytyviin kaavoihin, joissa nyt sitten on vähän reilummin kasvunvaraa..

Bodyja en ollut ommellut tosi pitkään aikaan. Siksipä tein punavalkoisista raidoista ensin koekappaleen, joka kuitenkin onnistui sen verran hyvin että päätyi lopulta sekin lahjaksi. Neppareiden laittoa jännäsin hirveästi etukäteen, mutta ihan suotta. Eurokankaan nepparivalikoima ei kyllä kaksinen ollut ja omaan makuuni nepparit ovatkin turhan isoja. (Voisitkin vinkata, jos tiedät mistä bodyihin sopivia rengasneppareita saisi tilattua/ostettua?)

 Ensimmäistä kertaa kokeilin Lidlin tekstiilileimasinta koon merkitsemiseen. Hello Kitty silityskuva on niin ikään joskus tarttunut mukaani Lidlin laareista.

Käytetyt kaavat (kaikki enemmän tai vähemmän muokattuna):

Ottobre 6/2016 "In the Woods" kietaisubody 50 cm (50 - 80 cm)

Ottobre 3/2016 "Sunny Day" huppari 62 cm (62 - 92 cm)

Ottobre 1/2015 "Catepillar" leggingsit 62cm (56 - 92cm)

Kesätakki pikkuneidille

Neitokaisen viimeksi tekemäni haalari kävi pieneksi. Ja kuumaksi. Kaapista löytyi muutamia kirppishaalareita ja otin ne neidille käyttöön rymyhaalareiksi. Havahduin nimittäin siihen, että eihän tuon ikäinen keväällä tai viileämpinä kesäiltoina enää välttämättä kyläilyjä varten haalaria tarvitse, vaan takkikin riittäisi. Ja haalarit kun tuollaisella nelivetoisella on hetkessä aikamoisen näköiset.. Siispä takkia suunnittelemaan ja tekemään. Sopiva kaavakin löytyi omista lehdistä. Nyt en halunnut takkiin vetskaria vaan napit ja siltä osin muokkasin takin kaavaa.

Takki on melko leveä malliltaan, mutta jotenkin tykkään siitä silti.

Molemmat kankaat olen saanut lahjoituksena. Uutta tässä takissa on vain pitsinauha ja napit.

Juuri tämän värinen ruskea on yksi (niistä monista) lempiväreistäni. Ajattelin kuitenkin että pelkkä yksivärinen ruskea takki olisi vähän tylsä ja niinpä laitoin takin etupuolelle saumakohtaan valkoista pitsinauhaa. Ja kaveriksi tietenkin valkoiset napit, joita oli toki lähdettävä varta vasten hakemaan..

Hihojakin muokkasin hieman. Katkaisin kaavan ihan summissa ja alaosaksi leikkasin hieman leveämmän kappaleen. Alaosan poimutin sitten yläosaan sopivaksi. Hihansuuhun laitoin vielä kuminauhakiristyksen.

Kerrankin olin viitseliäs ja tein sisäpuolelle kokolapun. Pitäisi oikein tilata erilaisia kokolappuja..

Yritin ottaa neidistä kuvia takki päällä. Todeten homman mahdottomaksi. :) Ei pysynyt tyttö paikoillaan niin pitkään että olisin ehtinyt tämän kummempia kuvia räpsimään.. Ihan sopiva tuo takki hänelle on, hiha vain näyttää kovin lyhyeltä kun niin ylös kurkottaa.. :D

Kaava: Suuri Käsityölehti 4/2006 Malli 16 Vauvan takki 74 cm (62 - 86 cm)
Kankaat: saatu
Pitsi, napit: Eurokangas

Mustaa ja valkoista - vastavärejä

Maaliskuussa HommaHuoneen värihaaste jatkaa teemalla vastavärit. Olen onnistunut peruskoulun kuvistuntien jälkeen täydellisesti unohtamaan vastavärien olemassaolon. Mustavalkoinen on tietenkin tutuin vastaväreistä, mutta olipa mielenkiintoista tutustua myös muihin vastakkaisväreihin.. Mustavalkoinen on väripari, jota meidän perheessä vähemmän löytyy samasta vaatekappaleesta. Ei sillä, ettenkö tykkäisi kyseisestä yhdistelmästä, mutta mustavalkoisessa vaatteessa valkoinen osuus alkaa hyvin nopeasti näyttämään harmaalta. En oikein tiedä, miten sellaisia vaatteita tulisi pestä ja niinpä yritän mahdollisuuksien mukaan vältellä mustavalkoisia vaatteita. Joskus tulee tehtyä silti poikkeuksia.. Pelkkää mustaa sen sijaan löytyy omasta vaatekaapistani jonkin verran.

Eskaritytön kylästelytalvitakki oli käynyt pieneksi. Uutta piti siis joko lähteä ostamaan tai tekemään. Ennen joulua lahjoituksena saamani kangaskasat vetivät kuitenkin enemmän puoleensa. Kasasta löytyi kaksi samanlaista palaa villakankaan tyyppistä kangasta, joista sain hyvin leikattua palat huputtomaan takkiin. Yleisilmeeltään takki näyttää mielestäni harmaalta, mutta on kyllä mustavalkoinen. Kaikki muutkin takin tarvikkeet löytyivät kotoa valmiiksi.

Tein sekä etu- että takakappaleelle poikittaisen leikkauksen ja väljemmät alaosat poimutin yläosaan sopivaksi. Kauluksen piirsin ihan summissa ja ihmeen hyvä tuli.

Tyttöjen edellisiin talvitakkeihin en tehnyt taskuja ja nyt halusin tehdä nekin. Ei kuitenkaan edelleenkään mitään monimutkaista vaan pienet summissa leikatut taskut päälle ommellen. Jotain jujua kuitenkin halusin ja keksin kiinnittää mustasta pellavasekoitteesta tehdyt rusetit taskun yläreunaan. Tykkään! 

Näistä lahjoituksina saaduista kankaista on kiva tehdä kokeiluja, kun ei tarvitse pelätä rahojen menevän hukkaan jos kokeilu ei ihan nappiin menisikään. Ja ehkäpä ne parhaat onnistumiset tuleekin juuri silloin, kun rohkeasti uskaltaa lähteä kokeilemaan, muokkaamaan ja soveltamaan. Kasvunvaraa halusin sen verran, että takki menisi ensi talvenakin. Mutta helmaan tuli pituutta kyllä sen verran paljon, että taitaa riittää vaikka kahdeksi talveksi..

Olen tehnyt tällä kaavalla aiemminkin takkeja. En muista miten niissä muissa, mutta tässä tuo kädentien alue tuntui kovin ahtaalta ja siitä tämä taitaakin ensimmäisenä pieneksi jäädä. Jostain syystä en nyt ole saanut aikaiseksi kuvata takkia tyttären päällä joten näillä mennään..

Kaava: Ottobre 6/2011  "Tinttiina" tikkitakki 122 cm  (86 - 122 cm) 

Kankaat: päällikangas saatu, tikkivuori Mäntykorpi & Kumpp.

Vetoketju: saatu

Sitten siskolle tekemäni takki. Se on melkein kopio omasta takistani. Koko on numeroa pienempi. En onnistunut muokkaamaan kaavaa ihan samalla tavalla kuin omaani, siksipä tässä helman pituus jäi vähän lyhyemmäksi.. Ja taskut on erilaiset. Onnistuin kohdentamaan kuvion niin, että ainakin kaukaa katsoen taskut on melko huomaamattomat.. Takissa on siis huppukin, mutta yksikään kuva jossa huppu näkyi, ei ollut oikein onnistunut..

Kaava: Suuri Käsityölehti 3/2010 Sadetakki 36

Kankaat: päällikangas  (verho) Ellos, tikkivuori Mäntykorpi & kumpp.

Vetoketju: Eurokangas

366 SikSak-peittoon virkkasin mustavalkoisen lisäksi yhden vastaväriparin, sinisen ja oranssin.

Talvitakki itselle

Alkusyksystä suunnittelin tekeväni itselle sekä välikausitakin että toppatakin. Kun huomasin miten vähän sitä oikeasti ehtiikään pieneltä vauvalta sekä muulta arjen pyöritykseltä ompelukoneella istuskelemaan, päätin jättää välikausitakin keväämmälle ja tehdä vain talvitakin. Sille kun oli akuutimmin tarvettakin. Harvoin olen öisin ommellut, vaan inspiraation iskiessä ja vauvan nukahtaessa yöunille samaan aikaan, oli pakko aloittaa.. Ja lopettaa en osannut ennen kuin oli pakko, vetskari nimittäin oli haettava kaupasta.

Olemme mieheni kanssa jo useita vuosia pitäneet vapaailtoja, siis kumpikin kerran viikossa. Mies lähtee vapaailtoinaan jääkiekkoa pelaamaan, mutta minä vietän vapaailtani aika usein kotona ommellen. Ja kyllä, keskityn vain ja ainoastaan ompelemiseen, mies hoitaa lapset ja iltatoimet. (No, tällä hetkellä kyllä täytyy pikkuista imettää välillä..) Yhtenä tällaisena iltana sain sitten ommeltua takin loppuun. Ensin ampaisin ostoksille Eurokankaaseen ja takaisin tultuani ompelin takin loppuun.

Ihan hirveän monta työtuntia tähän meni, mutta olen kyllä niin tyytyväinen lopputulokseen että kannatti alkaa itse tekemään. Viime talvena en millään löytänyt kaupoista juuri sellaista oman näköistä takkia.. Mutta kestipä myös kankaan löytyminen, ainakin vuoden.. Syksyllä törmäsin jotakin ihan muuta etsiessäni Elloksen sivuille, ja siellä oli minun takkikankaani verhoina! En minä ihan tällaista kangasta ollut etsinyt, vaan jotain värikkäämpää, kenties retroa. Kun ei etsinnät tuottaneet tulosta, aloin katsella vähän muitakin. Ja tämä oli sitten sellainen minkä saatoin kuvitella takkina..

 Kaavana käytin samaa SK sadetakin kaavaa kuin tässä takissa. Nyt sain tuon hupunkin onnistumaan ihan oikein. En edelleenkään ymmärrä mikä kämmi tuossa aikaisemmassa takissa on käynyt kun huppu on edestä ihan hassu.. Hupun olisi tosin voinut vuorittaa hiukan ohuemmalla tikkikankaalla, mutta sen tönkköyden huomasin vasta kun olin saanut koko takin kasaan. Eikä se niin paljoa häiritse että olisin purkuhommiin alkanut. (Taisinpa muuten saada koko takin ommeltua koskematta kertaakaan ratkojaan..) Laitoin huppuun kuminauhakiristyksen, vaan kenties kuminauha olisi saanut olla vieläkin kireämmällä.. Nyt se on kuitenkin tällainen.

Takakappaleelle laitoin tyttöjen takkien innoittamana kuminauhakiristyksen. Tykkään, vaikka selkään jääkin pieni pussitus rypytyksen ansiosta.

Taskut tein samalla tavalla sivusaumoihin kuin useisiin tekemiini takkeihin, mutta olishan ne käytännöllisemmät jos olisivat enemmän etukappaleen puolella ja olisivat vetoketjulliset. Mustaa pitsinauhaa oli juuri oikean mittainen pätkä jäljellä että sain taskunsuihin pitsiä. Aika huonostihan musta pitsi näkyy melkein mustalta taustalta, mutta onpahan kuitenkin pitsiä!

Vuori on melko paksua tikkikangasta paikallisesta liikkeestä.

Resorit halusin hihoihin. En tiedä miten nämä oikeaoppisesti kuuluisi laittaa, mutta minä ompelin resorin ensin päällikankaaseen ja käänsin sen sisäpuolelle niin että vuorikangas jäi väliin. Sitten ompelin hihansuuhun käänteen (resoria samalla venyttäen) ja vedin resorin hihasta ulos. Toimii se näinkin, mutta olisi kiva tietää miten tämä oikeasti kuuluisi tehdä..?

Verhopari maksoi noin 18€ ja takkiin meni vain toinen verho..

Tänään kävimme ystäväni luona kyläilemässä ja pyysin häntä nappaamaan muutamia kuvia takista. (Kiitokset vain Karoliina!) Sattui onneksi olemaan pieni pakkanen, muuten olisin läkähtynyt tämän takin kanssa.. Kyllä tällä varmasti koko talven tarkenee! :)

Tein takin kuitenkin saman kokoisena kuin sen edellisen, jota olen pitänyt telttana.. Olisi numeroa pienempi varmasti mahtunutkin. Mutta onpa syy tehdä toinenkin takki, sitten joskus.. :) Tämän pitikin olla vuoden viimeinen takki, mutta mutta.. Siskoni tykästyi tähän takkiin ja minähän tarjouduin tekemään toisesta verhosta takin hänelle. Vetoketju siihen takkiin ei vain millään tahdo lähteä kaupasta mukaani. Olen oikeasti jo kaksi kertaa lähtenyt sitä vetskaria ostamaan ja kummallakin kerralla se on unohtunut..

Kaava: Suuri Käsityölehti 3/2010 Sadetakki 38

Kangas: päällikangas Ellos, tikkivuori Mäntykorpi & Kumpp.

Vetoketju: Eurokangas

Uusi takki vaati tietenkin uudet väreihin sopivat lapaset. Niinpä tässä muutama viikko sitten kun selkäni sanoi yhteistyösopimuksen hetkellisesti irti, eikä ompelukoneen kantaminen kaapista pöydälle tullut mielen viereenkään, virkkasin Novitan ohjetta mallina käyttäen lapaset. Lanka on eri ja silmukkamäärät myös, lähinnä tuosta ohjeesta katsoin vain kuvaa jonka mukaan tein. Mustia nappeja ei nappivarastosta löytynyt riittävästi joten nämä jäivät nyt ilman nappeja. Tykkään että lapaset on jämptit, juuri sopivan kokoiset käteen ja nämä ovat juuri sellaiset!

Malli: Novita

Lanka: 7-veljestä valkoinen

Farkkutakki pojalle

Vihdoinkin esittelyssä viimeinen kesällä valmistunut ompelus. Tein syksyn/alkutalven keleille nuorimmaiselle pojalle takin.

Päällikankaana on kirpparilta ostettu naisten farkkuhame. Hameessa oli kivat leikkaukset jotka kohdistin takissa etukappaleisiin. (En kuitenkaan oikein tykkää..)

Vuorina ohut tikkikangas (60 g?). Hameesta ei saanut enää leikattua huppuun muotokaitaleita joten kokeilin tehdä hupun pelkästä vuorikankaasta. Mutta kyllä minä taas ensi kerralla teen ne muotokaitaleetkin. Kummasti niillä saa huppuun näköä.

 Helmaan laitoin koristeeksi silitysmerkin jonka sain joskus työkaverilta.

Unohduskin kävi. En yhtään muistanut että takkihan täytyisi saada jollain konstilla naulakkoonkin.. Lenksu siis unohtui, mutta onneksi on edes se huppu mistä ripustaa takki roikkumaan..

Tämmöistä salamasanteria on hieman haastavaa kuvata.. Silloin kun poika malttaa olla sen sekunnin verran paikoillaan, ei äidin sormi ehdi taatusti siihen hetkeen mukaan.. :)

Kaava: Ottobre 1/2013 "Against the Wind" 86 cm (80 - 116 cm)
Kankaat: päällikangas kirppislöytö, tikkivuori Mäntykorpi & Kumpp.
Vetoketju: Eurokangas 

Ruusukuosinen talvitakki kummitytölle

Ihastuin kesällä Eurokankaassa tähän ruusukuvioiseen puuvillakankaaseen. En ostanut, sillä en heti keksinyt mitä siitä olisin tehnyt ja yritin parhaillaan saada kangaslaatikoita tyhjennettyä.. Seuraavana yönäpä keksin sen; kummitytölle takki 2-vuotis synttärilahjaksi. Seuraavalla kertaa Ek:ssa käydessäni ostin koko pakanlopun kun sain kivan alennuksen ja nyt minulla siis on tätä kuitenkin laatikossa ainakin saman verran jäljellä mitä takkiin meni..

Takki valmistui jo pari kuukautta sitten, silloin kun koitin urakoida kaikkia ompeluita ennen vauvan syntymää.. Samoilla kaavanmuokkauksilla kuin tämä ja tämä kesätakki.

 Taskut ei nyt onnistuneet ihan täydellisesti, tulivat vähän turhan ylös ja taskunsuu on vähän liika pieni..

Vuorina vähän paksumpi tikkivuori jotta takilla tarkenisi myös talvella..

Kaava: Ottobre 1/2013 "Against the Wind" 98 cm (80 - 116 cm)

Kankaat: ruusupuuvilla Eurokangas, tikkivuori Mäntykorpi & Kumpp., resori tilkkulaatikosta

Vetoketju: Eurokangas

Kesätakki

Alkukesästä Ek:n muuttoalemyynneistä mukaani tarttui metrin pätkä tätä ihanaa keltakuvioista kangasta. En todellakaan tiennyt pitkään aikaan mitä siitä tekisin, kunnes tein nuorimmalle tytölle tämän takin ja hoksasin että tuossa kaavassa olisi vielä sellainen koko joka voisi olla vanhimmalle tyttärelle ensi kesänä sopiva. Tuon pienemmän takin innostamana aloinkin tekemään takkia, vaan sepä ei sujunutkaan ihan niin näpsäkästi kuin se edellinen. Ratkojaakin jouduin käyttää useampaan kertaan, mutta lopputulokseen sain olla taas ihan tyytyväinen.

Takki olikin lopulta tytölle heti sopiva joten pääsi käyttöön saman tien. Tein takin samoilla muutoksilla kuin nuoremman tytönkin takin ja vuorikankangaskin on samasta lakanasta. Nyt laitoin myös vuoriin takakappaleelle kiristyksen.

Tyttö itse halusi tällaiset taskut eikä niitä läpällisiä mitkä alkuperäisessä kaavassa on (joita en muuten vieläkään ole kokeillut).. Oikean mittainen vetskarikin sattui jemmassa olemaan, enpä vain pysty muistamaan mistä sen olen aikoinaan hankkinut..

Vuorina oleva lakana on melko ohutta. Kesätakkiin oikein passeli mutta ei tällä enää kovin pitkään tarkene.. Vaan kesätakkihan tämä onkin vaikka postaus on jäänytkin näin myöhäiseen..

Omaa (talvi)takkia varten löysin vihdoin kivan kankaan verhojen muodossa, ja syystakin kangas odottelee Ek:ssa hakemistaan.. Takkeja on siis vielä syksyn aikana luvassa jos vain oikeasti ehdin ompelukoneella niin paljon istumaan kuin suunnitelmat vaatisi..

Rupeaa muuten epäilyttämään onko tuo vasemman puoleinen hiha sittenkin himpun verran lyhyempi kun kaikissa kuvissa pilkottaa paidan hiha alta.. Vaikka mittasin kyllä useampaan kertaan ja vielä valmiinkin hihan että yhtä pitkät niiden ainakin pitäisi olla..

Kaava: Ottobre 1/2013 "Against the wind " 116 cm (86 - 116 cm)

Kankaat: päällikangas Eurokangas, vuori kierrätetty

Vetskari & taskunsuun resorit omista jemmoista

Kesätakki ja huivi nuorimmalle neitoselle

Tämä on kyllä parhaiten onnistunut takki ikinä! Siis mun tekemistä tietenkin.. :) Nuorimman tyttären kesätakki oli käynyt pieneksi, mutta seuraavaksi vanhemman takki oli vielä liian iso. Täytyi siis tehdä yksi "välikoko".. Kankaan löysin kevättalvella kappaverhon muodossa SPR:n kirppikseltä. Vuorikankaaksi laittamani vanhan lakanan sain niin ikään keväällä lahjoituksena. Jopa vetoketju oli kirppislöytö vaikka ihan uusi olikin. Edullinen takki siis.

Takin piti valmistua kesäkuun viimeisen viikonlopun reissua varten, vaan olin hukannut kaavat kun viime tipassa olisin sitä alkanut ompelemaan. Ei auttanut kuin kaukolainata taas kirjastosta tuo lehti missä tämä kaava oli. Päätin kerrankin tehdä takin ihan ohjeiden mukaan, ilman muokkauksia..

Hah! :) Ensimmäinen pakollinen muutos tuli siinä, kun se jemmassa oleva vetskari oli vähän ylipitkä.. Ensin siis pidensin helmaa hiukan. Sitten katselin taskuja sillä silmällä, etten oikein pidä niistä. Tein toisenlaiset taskut!

 Koska en ollut kaventanut takkia vyötäröltä A-linjaiseksi, päätin kokeilla vielä takakappaleelle rypytystä kuminauhan avulla.

(Seuraavaan takkiin laittaisin pienen kiristyksen myös vuoriin mitä en tähän nyt laittanut.)

Joten aika paljon sain sitten kuitenkin muutoksia aikaan.. Vaan lopputulos on kyllä hyvä. Koskaan ennen ei takin ompelu ole sujunut näin kivasti eikä lopputulos ollut yhtä onnistunut kuin nyt! Erityisesti tykkään tässä mallissa siitä että vetoketju tulee riittävän ylös; kaula ei jää paljaaksi.

Kaava: Ottobre "Against the Wind" 98 cm (86 - 116 cm )

Kankaat & vetskari: kirppislöytöjä ja lahjoituksena saatuja

Ennen joulua hamstraamani Pampula-langat ovat jääneet odottamaan josko vielä joskus pääsisivät huivin muotoon.. Yksi väreistä sopi mielestäni tähän takkiin ja päätinkin vihdoin ottaa ja tehdä huivin.

Huivi valmistui reilussa puolessa tunnissa. Neuloin kuudella silmukalla niin kauan kunnes langassa tuli katkos vastaan ja kokeilin siinä kohtaa josko pituus jo riittäisi. Hyvin riitti joten lopetin siihen. Lankaa meni suunnilleen puoli kerää. Lopusta kerästä tein toisen huivin keskimmäiselle neidille kun hänen kesätakkiinsa sopi saman värinen huivi.

Lanka: Novitan Pampula

Ainakin pari takkia olisi tällä kaavalla tarkoitus vielä lähiaikoina tehdä. Vaan niin paljon olisi vielä muitakin sellaisia ompeluita joita haluaisin saada valmiiksi ennen vauvan syntymää..
Mistä niitä lisätunteja saisi vuorokauteen edes muutaman lisää? :)