Harmaata syksyn harmauteen ja messuterveisiä

Neidin fleecehaalari kävi pieneksi. (Eipä ihme ettei 56 cm haalari enää oikein mahtunut, kun pituuusmitta venyi eilen neuvolassa aina 62 cm:iin saakka..) :) Viime viikolla sain ommeltua uuden haalarin. Jo ainakin vuoden verran kaapissa marinoitunut ihanan pehmoinen untuvafleece pääsi nyt saksien alle. Vuoriksi ajattelin laittaa kaikenlaisia erikuvioisia trikoonjämiä, joka kappale erilaista. Vaan kun näitä tähtitrikoita oli sen verran ja sopivat niin kivasti keskenään ja vielä fleecenkin väreihin, laitoinkin vuorin niistä. Ja onneksi laitoin, tästä tuli minusta aika kiva. Vaikka eihän se sisuspuoli nyt käytössä näykään..

Samalla kaavalla olen tehnyt aiemminkin haalareita, pojalle ja kumitytölle, enkä vieläkään oikein ymmärtänyt joitakin kohtia ompeluohjeesta.. Lopulta haalari kuitenkin valmistui ihan nopsaan ja ilman ratkojaakin. (Tai olisi jossain kohdassa voinut ratkojaakin näyttää, mutta virheet oli niin pieniä ja materiaali niin hankalaa etten viitsinyt..)

Joustamaton fleece ja trikoo ei ollut kaikista helpoin pari ommeltaviksi. Trikoo venyi vähän liikaa aputikatessa kappaleita yhteen ja jäi etureunoista hieman rypyille. (Tässä kohden olisi sitä ratkojaa voinut vähän vilauttaa..) Fleecestä en oikein osannut päätellä kumpi on oikea ja kumpi nurja puoli. Leikkasin kappaleet ajatuksella laittaa pörröisempi puoli päälle päin, mutta ommellessa päädyin kuitenkin laittamaan vähemmän pörröisen puolen päällipuoleksi..

Harmaat kanttaukset valikoitui jemmasta löytyneen vetskarin mukaan. Pinkki olisi sopinut tähän kivasti, mutta sellaista vetskaria ei sattunut olemaan.. Hihoissa ja lahkeissa piti oleman vähän kasvunvaraa, mutta ei sitä lahkeissa taaskaan kyllä liiaksi ole..

 Ihanan pehmoinen haalarista tuli. Sopiva näillä keleillä vaunuissa nukkumiseen ja varmaan läpi talven menee autoillessa. Jämäkankaasta kokeilin tehdä tossut varpaiden lämmikkeeksi, mutta ensimmäinen yritys ei oikein onnistunut. Seuraavaan kokeiluun löysin kyllä jo kaavat.

Kaava: Ottobre 4/2014 "Best Pals" ulkoilupuku 62 cm (56 - 80 cm)

Kankaat: untuvafleece kangastukku.com, pinkki trikoo nimipyyhe.com, harmaa trikoo saatu, harmaa resori kangaslaatikon kätköistä

Vetskari: kirpparilöytö

Viikonloppuna vietin jokavuotista vapaaviikonloppua. Ajankohta valikoitui ihan sen mukaan, että pääsin käymään Tampereen Kädentaitomessuilla. Sukulaisia onneksi asuu siellä, joten yöpaikka järjestyi helposti. Lauantaipäivä kului siis messuillen. Olen ihan varma että kellon viisarit kulkivat sinä päivänä vähintäänkin puolet nopeammin kuin normaalisti.. Katseltavaa ja ihasteltavaa oli ihan valtavasti. Typykkä ei vain oikein tahtonut viihtyä. Tyhjiä rattaita sain työntää vauva käsivarrella. Jos olikin niska-hartiaseutu jumissa ennen messuja, oli ne aika paljon pahemmin jumissa messujen jälkeen.  Vaan ostokset kulkivat kivasti mukana rattaissa.

Pientä jännitystäkin oli ilmassa messujen ajan. Tyttösen vatsa toimii harvakseltaan. Koska edellisestä kerrasta oli jo useampi päivä, olin satavarma että kakkakatastrofi iskee takuulla juuri messuilla. Pakkasin mukaan joka ainoan puhtaana olevan kietaisumallin bodyn, että on sitten helppo vaihtaa kun sitä sinappia tulee korvia myöten. Olin ottanut monta pyyhettä ja jopa toisen haalarin mukaan. Vaan mitään katastrofia ei tullutkaan! Kannatti varautua pahimpaan niin sitä pahinta ei tapahtunutkaan!

Nukkuminen on aina reissussa itselleni se vaikein juttu - en vain osaa nukkua vieraassa paikassa. Eka yö on aina pahin, toisena saatan jo pariksi tunniksi saada unen päästä kiinni. Syntyneestä univelasta ja hartiajumituksesta huolimatta reissu oli oikein onnistunut. Eerika jäi messuilla ainoaksi tapaamakseni blogituttavaksi, olipa mukava vaihtaa muutama sananen! :)

Sunnuntai-aamuna pääsin verestämään vanhoja muistoja, kun serkkuni kanssa kiersin vanhoja tuttuja lenkkipolkuja. Muistelimme missä kenenkin asunto silloin oli, kun meitä serkuksia ja muita sukulaisia useampia pienen välimatkan sisällä asui. Tuttua seutua, paljon mukavia muistoja. Mutta niin olen nykyiseen kotipaikkaani kotiutunut että yhtään ei tullut ikävä..

Ostoksiakin tuli siis tehtyä. Nyt pitäisi vain malttaa olla koskematta näihin ennen kuin joululahjaompelukset on tehtailtu alta pois.. :) Tai kyllä näistäkin saattaa osa päätyä joulupaketeihin, jos aika vain antaa myöten.

Kankaita, kankaita, kankaita. Trikoista, puuvillaista. Pari pitsivetoketjua, tekstiililiimaa, magneetteja, kirja Kesähattuja lapsille ja pieni mittanauha. Siinä mun ostokset..

Messuille ehdottomasti ensi vuonna uudelleen, tämä täytyy kyllä ottaa perinteeksi! :)