Tillukkaat - mitkä ne on?

Muistan vuosien takaa erään yövuoron vanhainkodissa. Työtoverin kanssa teimme kierrosta osaston dementiapäädyssä. Kurkistimme joka huoneeseen tarkistaaksemme että asukkailla on kaikki hyvin. Eräässä huoneessa oli täysi valaistus päällä ja mamma haki kuumeisesti jotakin. Tillukkaat oli ainut sana, mistä sai jotakin selkoa. En minä pohjanmaalainen ymmärtänyt, mitä ihmettä mammalla oli hukassa. Kun sitten työtoveri tuli oman kierroksensa tehtyään siihen kaveriksi ihmettelemään yöllistä hälinää, hän suomensi minulle, että tillukkaat on villasukat. :) Sitten ruvettiinkin mamman kanssa yhdessä hakemaan niitä kadonneita tillukkaita, mutta eivät tainneet tillukkaat kuitenkaan sinä yönä löytyä. Tapaus on jäänyt niin elävästi mieleen ja tuo nimi, tillukkaat..

Käytätkö sinä varpaiden lämmikkeenä tillukkaita, villasukkia vai jotain ihan muuta?

---

Näitä tillukkaita, tai minulle tutummin villasukkia, on nyt parin viimeisen kuukauden aikana tullut tehtyä muutamat. Ensin aloittelin kirjoneuleisia jotka kuitenkin päädyin purkamaan. Neuloin kuvion jatkuvasti väärin ja lopulta olin niin solmussa työn kanssa, etten nähnyt jatkamisessa mitään järkeä. (Ja löysin kaapin perältä päättelyä vaille valmiit sukat ja sain ne päättelemällä paljon nopeammin uudet sukat jalkaan!) Niistä täällä.

Uutta kirjoneuletta aloitin kuitenkin melko pian sen jälkeen.. Muita ihania -blogissa alkoi nimittäin kiva talvisukkaprojekti johon minäkin tartuin. Toinen sukka antoi vähän odotuttaa itseään mutta viimein sain molemmat valmiiksi. Ihan ekan sukan alussa unohdin löysätä langanjuoksuja - ja lopputuloksena pohkeen kohdalta liian kireä sukka, jonka tietenkin huomasin vasta useamman päivän neulomisen jälkeen.. No, onneksi on noita jalkoja enemmänkin talossa ja yksi pojista sai nämä sukat. Jalkaosassa jätin viimeisen kuvion neulomatta, että oli sopiva pojan jalkaan. Ehkä ne on vähän leveät, mutta ei tuntunut saajaa haittaavan..

Talvisukkien jälkeen tulikin iso kiirus! Kummitätini ja -setäni täyttävät tammi- ja toukokuussa vuosia. Luulin olevani hyvissä ajoin ideani kanssa: Ensi vuonna, kun he täyttävät pyöreitä, lähetän heille molemmille lahjaksi villasukat jo silloin tammikuussa.. Vaan kun sitten ystävänpäivän aikoihin viestittelin serkkuni kanssa, kuulin häneltä, että ne pyöreät muuten tulee täyteen jo tänä vuonna! :O Minulla oli siis väärä vuosiluku ylhäällä ja siinä vaiheessa olin jo auttamatta myöhässä. Eipä siis kuin äkkiä puikot heilumaan taas!

Kummatkin sukat on neulottu 7-veikan langasta samalla silmukkamäärällä, mutta eri kokoisilla puikoilla. Sukat olivat kokoa 39 ja 43 ja lupasin niille vaihto-oikeuden, mikäli ovat väärää kokoa.

Jos toiset sukat oli myöhässä ja toiset etuajassa, niin enkö keskimäärin ollut kuitenkin ajoissa? :)

Lopuksi vielä yllätys-sukat. Tammikuun 366-SikSak-projektista jäi sinisiä lankoja. Yksi väreistä oli aivan työkaverin värinen. Kun kuulin hänen täyttäneen pyöreitä, päätin lunastaa neljän vuoden takaisen "lupaukseni"..  Kudoin joskus yövuorossa sukkia ja tulin vitsinä luvanneeksi tehdä hänellekin joskus sukat. Ja vaikka se ihan vitsi olikin, on ajatus sukista aina silloin tällöin putkahtanut mieleeni ja tarkoitukseni on  ollut ihan oikeastikin ne sukat joskus tehdä.
Se joskus oli nyt..

Tein siis sukat kokoa 35 ja pienen kortin. Näillekin lupasin vaihto-oikeuden, sikäli että saaja keksii keneltä sukat ovat! :) Viikko sitten vein sukat ohi lenkkeillessäni postilaatikkoon ja nyt minä jännään, kuinka pian "kärähdän".. :D

Itse tarvitsisin vielä yhdet villasukat. Sellaiset napakat ja mielellään mustat tai muuten tummat. Kukahan ne mahtaisi kutoa kun itse en saa aikaiseksi.. :)

Pätkisfudge

Mieheni täytti vuosia. Ajattelin ostaa lahjaksi paistinpannun, hän kun ei yhtään tykännyt ainoasta paistinpannustamme. Hän osti minulle ystävänpäivälahjaksi kaksi paistinpannua. Yhtenä iltana kuulin että olisi tarvetta kuulokkeille. Mutta en ehtinyt, sillä hän ehti nekin hankkia ennen.. No, vapaapäivä sitten, sitä hän ei ainakaan voi ennen synttäreitä ostaa..

 Miehen syntymäpäivänä huomasin yhtäkkiä olevani kolmen nuorimman kanssa nelistään kotona ja hekin kaikki nukkuivat! Sekin lahja meni vähän päälaelleen kun vapaapäivän sainkin minä! :D Illaksi mies sentään toi isommat kotiin ja sai pitää ylimääräisen vapaailtansa.

Koska kahtena edellisenä viikonloppuna meillä syötiin täytekakkua ja koska pohjien paiston kanssa oli pientä ongelmaa, ilmoitin jo hyvissä ajoin miehelle, että täytekakkua et sitten tule saamaan.. Minttu on mieheni herkkua ja fudge niin helppoa tehdä joten pätkisfudgea kokeilin. Ja hyvää oli!
Ohje on Suklaapossulta.

Pätkisfudge

300 g tummaa suklaata (50%)

280 g (2 pss) Pätkiksiä

1 prk kondensoitua maitoa (ei keitettyä)

Kaada kattilaan kondensoitu maito ja pilko sekaan suklaat. Lämmitä seosta koko ajan sekoittaen niin kauan kunnes suklaat on sulaneet. Kaada seos leivinpaperilla vuorattuun n. 20 x 20 cm vuokaan ja nosta jääkaappiin jähmettymään vähintään 3 tunniksi, mieluiten yön yli. Leikkaa haluamasi kokoisiksi paloiksi.

Vähän sitä sun tätä..

Tässä tulee nyt tällainen sekalainen pläjäys alkuvuoden aikana valmistuneista käsitöistä..

Viime syksynä minulta kysyttiin, tekisinkö pari pipoa, tytölle ja pojalle. Lupasin. Sitten häpeäkseni unohdin lupaukseni.. Kun siskoni joululomalla kysyi, tekisinkö hänen pojalleen kevääksi pipon, muistin sen syksyisen lupaukseni.. Tarkistin, vieläkö pipoja tarvitaan ja kun tilaus oli edelleen voimassa, lähdin ihan asioikseni Eurokankaaseen pipokankaita hakemaan.. Ei olekaan pitkään aikaan tullut blogattua tilausompeluita, mutta tästä tytön piposta tuli niin kiva.. Pojan pipo olikin ihan perus tummansininen.

Samanlaisen tummansinisen tein sitten myös siskon pojalle, kummipojalleni. Olin tällä välillä löytänyt Lidlistä heijastin-silityskuvia ja sellaisen silitin sitten kummipojan pipoon.

Kummipojan pipon lähetin alkuviikosta ja pakettiin sujahti myös muutama nukenvaippa ja pari ruokalappua tuoreelle isoveljelle ja isosiskolle! Eilen sain siskoltani viestin, että kovasti heillä nyt nukkevauvat kakkii ja syö.. :)

Menneellä viikolla sain haetuksi lisää kauraa ja tein sen yhden kesken jääneen kaurapussin valmiiksi. Ja samantein myös pari uutta.. Yhden annoinkin jo lahjaksi. Pussien sisemmät kankaat vanhasta tyynyliinasta ja päälliset käsityömessuilta.

Perjantaita innostuin penkomaan kangaslaatikoita. Pyörittelin jämäkankaita ja leikkasin pojalle palat hihattomaan jumppikseen. Kyllä huomasi, etten ole pitkään aikaan ommellut juuri muuta kuin joustamattomia kankaita! Resorikanttien kanssa meinasi hermot mennä moneen kertaan, siistiä jälkeä ei tahtonut saada millään.. Oli taas vaihteeksi ratkojalla töitä.. Kaksi päivää minä sitä ompelin aina sopivan hetken tullen, ja sain kuin sainkin sen valmiiksi!

Ensin ei poika meinannut huolia koko pukua päälleen, ja sitten sitä ei meinannut saada häneltä ollenkaan pois! :)

Taskun laitoin vain toiselle puolelle. Neppareiden tilalle laitoin vetskarin, että on pojan itse helpompi pukea jumppis päälleen. Mutta ehkä tein tässä virheen. Asia on nimittäin myös toisinpäin; vetskarin ansiosta poika saa sen myös riisuttua helpommin.. Ja se riisuminen on tällä hetkellä kaikista kivointa!

Kaava: Ottobre 1/2016 "Reggae" 86 cm

Kankaat jämäkankaita, vetskari saatu

Kaksi veljistäni on kihlautunut. Toinen jo lokakuussa ja toinen uudenvuodenpäivänä. Lahjat sain valmiiksi vasta vähän aikaa sitten. Parempi kai myöhään kuin ei milloinkaan.. :)

Pariskunnalle, joka asuu saman katon alla ja jolla kuvittelisin jo kaikki oleellinen olevan, olikin vaikea keksiä lahjaa. Vielä se, kun ei ole koskaan tavannut toista puolta pariskunnasta eikä ole niin minkäänlaista käsitystä minkälainen on maku tai tyyli..

Veljeni on kotona asuessaan ollut kova saunomaan. Niinpä keksin loistavan idean tehdä pellavaisen laudeliinan. Se kun ei ole aina näkösällä, jos ei ulkonäkö vaikka niin kovin miellytäkään. No, niinhän siinä sitten kävi kun tein vähän etukäteistiedusteluja, ettei heillä edes ole omassa asunnossaan saunaa... Mutta taloyhtiön sauna kuulemma on joten minä uskaltauduin sen laudeliinan kuitenkin tekemään.. Jos ei laudeliinana ole käyttöä, niin saahan sitä keksiä jonkin muunkin käyttötarkoituksen. (Ja saamani viestin mukaan käyttöä liinalle kuitenkin löytyy.. )

Keltainen puuvillapitsinauha näytti aika kivalta mustan parina ja niin syntyi pitsisomisteinen laudeliina. Mulla oli oikein fiksu järjestys tätä tehdessä, ompele ensin, suunnittele sitten.. Pitsi on siis ommeltu vasta jälkikäteen joten takapuolelta ei ole ihan niin siisti kuin voisi olla.

Tuoreempi pari on ihan umpirakastunut. Heille tein parilapaset, rakkauslapaset tai käsikädessä-lapaset. Rakkaalla lap(a)sella on monta nimeä! Siis yksi yhteinen lapanen ja molemmille omat. Tämä pari asuu eri osoitteissa mutta samalla paikkakunnalla, joten keväisille iltalenkeille nämä on varmaan ihan kivat. Näihin minun oli tarkoitus tehdä sydän-kuviot silmukoita jäljentäen, mutta koska en ole vielä löytänyt sellaisia rautalankaohjeita silmukoiden jäljentämiseen niin sydämet jäivät nyt pois..

Rakkauslapasten ohjeen löysin täältä, mutta muutin silmukkamäärät omalle käsialalle sopivaksi.

Mukavaa alkavaa viikkoa sinulle! :)

Vadelma-valkosuklaamuffinit

Alkuvuodesta sain Taikina Taivaan Tarjuskalta pienen muistamisen, muffini-setin. Päätin säästää ne tyttären synttärileipomuksiin. Yhdessä tytön kanssa leivoimme synttäreille vadelma-valkosuklaamuffineita. Näistä tuli kivoja, kiitos Tarjuska ihanasta muistamisesta!

Alkuperäinen, vadelma-muffiniohje on Hellapoliisilta. Lisäsin taikinaan valkosuklaata ja kuorrute on oma sovellus.

Vadelma-valkosuklaamuffinit
n. 16 kpl

2 kananmunaa
1 dl sokeria
1 dl maitoa
100 g sulaa margariinia
2 1/2 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
2 dl vadelmia
100 g valkosuklaata

Päällinen:
1 dl vispikermaa
100 g Vanilja-tuorejuustoa
(sokeria maun mukaan)
(punaista elintarvikeväriä)

Sekoita munat ja sokeri kulhossa. Lisää vuorotellen margariini, maito ja keskenään yhdistetyt kuivat aineet. Lisää lopuksi vadelmat ja rouhittu valkosuklaa varovasti käännellen taikinan sekaan. Lusikoi taikina muffinivuokiin, paista 200 asteessa n. 15 minuuttia.

Vaahdota kerma. Lisää elintarvikeväri vaahdottamisen alkuvaiheessa jotta väri ehtii kunnolla sekoittua. Lisää tuorejuusto ja sekouta tasaiseksi. Maista, lisää tarvittaessa sokeria. Pursota jokaiselle muffinille kerma-tuorejuustoseosta.

***

Täytekakusta ei tällä kertaa tule omaa postausta. Viime aikoina on täytekakut meinanneet epäonnistua. Tämä oli jo toinen kakku, johon leivoin pohjan kahteen kertaan. :/ Valkosuklaamousse oli rakenteeltaan kummallista ja helpoksi luulemani ruusupursotuskin oli kovin hankala tehdä ja näytti kaikkea muuta kuin kauniilta. Kaikeksi onneksi tämä ei ollut tilauskakku, mutta silti se harmitti kun ei kaikki mennyt ihan nappiin.. Parempi onni ensi kerralla..

Jumppis puolivuotiaalle

Halusin tehdä neidille jumppiksen. Ja niin söpöjä kuin ne hupulliset versiot ovatkin, niin olen kuitenkin kokenut hupun hankalana ulkovaatteiden alla. Siksi etsin huputtoman kaavan ja eipä olisi kangaskaan enää huppuun riittänyt, toinen etukappalekin on kahdesta palasta.

Halusin ihan simppelin puvun, mutta mustalle kaveriksi vähän kontrastia.. Pyörittelin pitkään valmiiksi laatikossa olevia oranssia ja keltaista resoria, mutta kun oikean mittaista vetoketjua ei löytynyt ja joka tapauksessa pakko oli tehdä mutka Eurokankaaseen, nappasin sieltä mukaani myös pinkkiä resoria. Lintuaiheinen silityskuva (joka on oikeastaan heijastin) tarttui samalla reissulla mukaan Lidlistä.

Himppasen se on vielä reilu, mutta se vika korjaantuu onneksi ajan kanssa.. Ja käyttöön on jumppis kuitenkin jo päässyt käännetyin lahkein ja hihansuin.

Kuvaamisessa oli haastetta kerrakseen. Miten saada musta puku näyttämään kuvassakin mustalta. Ja miten saada tuollaisesta pienestä sätkyakasta selkeä kuva - ei mitenkään! :)

Kaava: Ottobre 6/2014 "Chilly Season" 74 cm (62 - 86 cm)

Kankaat: joustocollege käsityömessuilta (Kangaskapina?), resori Eurokangas

Silityskuva: Lidl    

Jauhelihapasteijat

Viikonlopun synttäreille suolaiseksi tarjottavaksi tein jauhelihapasteijoita. Olin miettinyt juuri pääni puhki vaihtoehtoja, kun Kirsi antoi minulle idean.. Joulutorttulevyjä oli vielä yksi paketti joululta pakkasessa ja jouduinkin käymään vielä kaupan pakastealtaan kautta.. Minä tein pasteijat jauhelihasta. Varmuudeksi laitoin sinihomejuustoa vain osaan, mutta hyvin olisi voinut laittaa kaikkiinkin, sillä ne sinihomejuustoa sisältävät hävisivät tarjottimelta ensimmäisenä ja saivat kovasti kehuja. Tykkäsin näistä itsekin kovasti!

Alla minun versioni pasteijoista.

Jauhelihapasteijat

40 kpl

20 kpl torttutaikinalevyjä

1 kananmuna voiteluun

Täyte:

500 g jauhelihaa

200 g tuorejuustoa (aurinkokuivattu tomaatti)

2 dl juustoraastetta

1 rkl jauhelihamaustetta (Santa Maria)

sinihomejuustomuruja

Sulata torttulevyt pakkauksen ohjeen mukaan. Leikkaa torttulevyt kahteen osaan ja taittele levyistä torttuja haluamasi mallin mukaan. Voitele munalla.

Ruskista jauheliha, sekoita tuorejuusto ja juustoraaste sekaan. Laita jokaiselle tortulle täytettä reilu ruokalusikallinen. Ripottele tortuille halutessasi vielä sinihomejuustomuruja. Paista torttuja 225 asteisessa uunissa 10-12 minuuttia.

***

Tulevana viikonloppuna on sitten tyttären synttäreiden vuoro. :)

Melkein laktoositon lakritsikakku

Ei mennyt ihan niin kuin strömsöössä.. Suunnittelin tekeväni pojan synttäreille kakkosen mallisen autoratakakun. Vaan normaali pyöreä kakku oli kuitenkin lopputulema.. Mustavalkoisesta ideasta en kuitenkaan päässyt eroon, joten kokeilin niinkin ihmeellistä täytettä kuin lakritsimoussea ja päälle tein lakritsikuorrutteen. Koskaan aikaisemmin ei ole kakku tuhoutunut yhtä nopeasti joten hyvää taisi olla. (Taidanpa kuitenkin jatkossa pitäytyä vähän perinteisemmissä mauissa.. ;) )

Ensimmäinen kakkupohja jäi hieman raa'aksi.. Kaavittuani kaiken taikinaisen pohjasta pois, jäljelle jäi ohuen ohut kakkupohja. Onneksi olin aloittanut ajoissa ja ehdin leipasta vielä uuden pohjan.. Muutama vieraista oli laktoosittomia ja niinpä kaakun piti olla laktoositon. Pieni kämmi kävi siinäkin, nimittäin päälliseen tulevat karkit eivät olleetkaan laktoosittomia.. Muilta osin kakku oli kuitenkin laktoositon. Tietääkö kukaan, saako lakritsia ylipäätään laktoosittomana?

Pohja: n. 5 munan sokerikakkupohja
Kostutus: sitruunalimsa
Täyte: lakritsimousse
Päällinen: lakritsikuorrute
Pursotukset: 4 dl laktoositonta vispikermaa
Lumihiutale-koristeet: sokerimassaa

Lakritsimousse
laktoositon
riittää 24 cm kakkuun 1-2 väliin

4 liivatelehteä
2 dl laktoositonta vispikermaa
200 g laktoositonta maustamatonta tuorejuustoa
1 1/2 dl laktoositonta lakritsikastiketta
3/4 dl sokeria
tilkka vettä

Laita liivatelehdet likoamaan runsaaseen kylmään veteen. Vaahdota kerma ja sokeri. Lisää tuorejuusto ja lakritsikastike. Kiehauta tilkka vettä ja sulata hyvin puristellut liivatteet siihen. Kaada liivateneste ohuena nauhana täytteen joukkoon koko ajan pohjasta saakka sekoittaen.

Lakritsikuorrute
halkaisijaltaan 24 cm kakkuun
(muokattu Kinuskikissan ohjeesta)

2 dl kuohukermaa
1 pss Hopea Toffeeta

Mittaa kerma ja karkit kattilaan. Kiehuta lieden keskiteholla kunnes kaikki karkit on sulaneet ja jatka keittämistä vielä n. 5 minuuttia. Jäähdyttele seosta pari minuuttia ja kaada kakun päälle. Tasoittele tarvittessa lastalla tai palettiveitsellä.