Raparperi-valkosuklaajäätelö

Se on kesä, kun ihania jätskiohjeita löytyy lähes jokaisesta blogista. Koululaisten kesäloman alkamisen kunniaksi kokeilin tehdä Kermaruusun blogista löytyvällä ohjeella jäätelöä. Lisäsin sekaan vain rouhittua valkosuklaata ja tein koko satsista samaa jätskiä. Jäätelömassan voi yhtä hyvin jäädyttää myös jäätelökoneessa, mutta en huomannut laittaa jäätelökoneen kulhoa edellisenä päivänä pakastimeen ja jäädytin jätskin ihan pakastimessa. Ihanan raikasta jätskiä tulikin ja valkosuklaarouhe toi pientä purutuntumaa. Raparperi ei ehkä ole meillä lasten suurinta herkkua jätskissäkään, mutta sitä suuremmalla syyllä taidan tehdä tätä toisenkin satsin pakkaseen.. :)
Pojan tekemä vaniljajätskikin odottaa pakastimessa maistamistaan..

Pari kertaa aiemminkin olen tehnyt jäätelöitä, jotka löydät täältä. Valitettavasti ohjeet on julkaistu blogin ollessa Vuodatuksessa ja kuvat on sieltä hävinneet.. Tulisiko noita tänä kesänä tehtyä uudelleen..

Mikä on sinun suosikkijäätelösi?

 Raparperi-valkosuklaajäätelö

 

450 g raparperikuutioita

1/4 dl vettä

 

6 dl kermaa

1 tlk kondensoitua maitoa

½ dl glukoosisiirappia

130 g valkosuklaata

 

Kuori ja paloittele raparperit. Keitä pienessä vesitilkassa pehmeiksi (n. 4 min) tai kuten minä, ihan mössöksi (n. 8 min). Jäähdytä.

 

Mittaa kulhoon kerma, kondensoitu maito ja glukoosisiirappi. Vatkaa vaahdoksi. Sekoita vaahdon joukkoon rouhittu suklaa ja raparperit. Kaada jäätelömassa rasiaan ja laita pakastumaan mieluiten yön yli.

 

***

Kolmasluokkalaiset olivat kirjoittaneet kesästä runoja joita sitten kevätjuhlassaan lausuivat. Talviturkitkin lapset kävivät jo ennen kesäloman alkamista heittämässä, hrrr..

 

"Koulut on loppu.

Alkaa kesäloma.

Silloin voi uida.

Tehdä majoja.

Voi olla rannallakin.

Se on kesä."

J.P.

 

 



Huppareita

Kangaslaatikon tyhjennys on jatkunut isoimpien kankaanpalojen tuhoamisena.. En muista miksi aikoinaan tilasin tätä kuosia niin paljon, mutta nyt on melkein kaikki kangas käytetty. Vaikka taas sitä yhden paidan etukappaleen verran jäi.. Kuosi on kyllä kiva ja pojalle sekä kummipojalle tekemäni hupparit on kyllä olleet tosi ahkerassa käytössä. Ehkäpä juuri siksi en halunnut tästä enää omille tai lähipiiriin mitään tehdä.. Sitä paitsi jäljellä olevat palat olivat sen kokoisia, ettei niistä isompia oikein olisi saanutkaan.. Huppareiden koot on 116 ja 98 cm. Menivät töissä kaupaksi ja sain tilauksen tehdä myöhemmin kesällä vähän isommankin hupparin. Onneksi sen ei tarvinnut olla välttämättä tätä samaa kuosia! :)

Kaava: Ottobre 4/2013 "Beagle Boy" 98 ja 116 cm (98 - 128 cm)

Kankaat: Ainola

 

Nämä hupparit tein jo pari viikkoa sitten ja pitkän aikaa on taas ompelukoneet saaneet pölyttyä rauhassa. Vielä viikonloppu töitä ja sitten alkaa lastenhoitoviikot. Uuden kangastilauksenkin pitäisi saapua ensi viikolla. Toivottavasti pääsen nopeasti niistä jotakin tekemään..

 

Mukavaa viikonloppua sinulle!

Mehevä raparperipiirakka

Joka vuosi raparperit onnistuvat minut yllättämään aikaisuudellaan. Ja joka vuosi käy niinkin että osa näistä herkuista jää lopulta käyttämättä. Nyt päätin kokeilla raparperipiirakan tekoa kun pakkanen oli tyhjänä vierasvarasta. Ajattelin että tällainen piirakka saattaisi oikeasti säästyä niitä vieraita varten.. Saas nähdä! Maku-lehden nettisivuilta löysin hyvän oloisen reseptin, joka on kyllä melko samanlainen kuin usein käyttämäni mustikkapiirakankin ohje. Joten hyvää osasin odottaa ja sitä tämä olikin! Ja oikeasti mehevää. Pohjan osalta muokkasin ohjetta korvaamalla piimän kermaviilillä ja pojan hakemat raparperit loppuivat vähän kesken joten niitä laitoin vähän vähemmän. Alla siis minun versioni.

Mehevä raparperipiirakka

pellillinen

Pohja:

250 g sulatettua voita

8 dl vehnäjauhoja

3 dl sokeria

2 tl leivinjauhetta

1 tl soodaa

2 tl vaniljasokeria

200 g kermaviiliä

1 kananmuna

Täyte:

7 ½ - 10 dl raparperinpaloja

200 g kermaviiliä

250 g maitorahkaa

2 dl sokeria

2 kananmunaa

3 tl vaniljasokeria

Sulata voi, jätä jäähtymään. Sekoita kuivat aineet yhteen ja lisää joukkoon voisula. Sekoita murumaiseksi seokseksi. Ota 1/4 muruseoksesta erilleen ja lisää loppuosaan kermaviili ja kananmuna, sekoita tasaiseksi taikinaksi. Levitä taikina öljytyin tai jauhotetuin käsin leivinpaperoidulle pellille. Kuori ja pilko raparperit. Sekoita kaikki täytteen ainekset yhteen ja levitä pohjan päälle. Ripottele muruseos päällimmäiseksi ja paista 175 asteisessa uunissa 35-45 minuuttia uunista riippuen.

***

Mitä kaikkea muuta raparperista voisi tehdä, mikä on sinun suosikkisi? Minulla olisi vielä ainakin  raparperijäätelö kokeiltavien listalla, herkullisen oloinen ohje löytyy Kermaruusulta, käykääpäs kurkkaamassa. Lapsena mummin tekemä raparperimehu oli kesän ehdoton herkku, mutta enpä vain ole onnistunut samanlaista tekemään.
Raparperin lehdet olivat vielä melko pieniä joten betonivaluja ei ihan vielä pääse tekemään, lehtien kasvamista täytyy siis vielä jonkin aikaa malttaa odotella..

Pampula-huivi ja pieni kinuskinen täytekakku ystävälle

Ystäväni täytti viime viikolla pyöreitä ja tänään kävin pikkuväen kanssa häntä onnittelemassa. Lahjaksi olin tehnyt Novitan Pampula-langasta huivin. Huivin valmistuminen vei vaikka ja kuinka kauan.. Tai lähinnä ne tauot kun en neulonut venahtivat melko pitkiksi, itse huivia neuloin yhteensä vajaat pari tuntia.. Oikeastaan olisin halunnut tehdä aivan toisenlaisen huivin, mutta koska en löytänyt mieleistä kangasta ja näitä lankoja tuli ennen joulua hamstrattua, päädyin tähän. Värivaihtoehtoa mietin pitkään ja sinisen ajattelin sopivan olemassa olevista vaihtoehdoista parhaiten ystävälleni.

Eilen sain vielä päähänpiston tehdä pienen täytekakunkin mukaan. Olen joskus tullut hankkineeksi ihan pienen, 18 cm irtopohjavuoan ja luullakseni käytin sitä nyt ensimmäistä kertaa.. Hyvää kakusta silti tuli, vaikka sen näin nopealla aikataululla teinkin.. Lakkahillo on yksi omista lemppareista ja sitäpä sitten itsekkäästi laitoin kun sattui purkinpohja olemaan jääkaapissa. :)

Pohja:

kahden munan sokerikakkupohja

 

Kostutus:

n. 1 dl vettä + 1 tl vaniljasokeria

 

Välissä:

lakkahillo

laktoositon kuohukerma 1 dl

 

Päällä kinuski: 

1 dl laktoositonta kuohukermaa

1 dl fariinisokeria

 

Pursotukset:

2 dl laktoositonta vispikermaa

 

Koristeena:

hasselpähkinärouhe

 

 Onnea vielä K, perästä tullaan! :)

Inkkaripäähine

Pojat saivat viime viikonloppuna kutsun serkkunsa synttäreille. Olin juuri siivoamassa virpomisvitsoja pois (kröhöm, kuinkas kauan siitä pääsiäisestä olikaan..) kun nappasinkin höyhenet talteen. Sitten marssin tilkkulaatikolle ja kesken siivouksen ompelin yhtäkkiä serkkupojalle synttärilahjan.
Silitin ensin tukikankaan n. 20 cm korkean ja 40? cm leveän kaitaleen nurjalle puolelle. Sitten taitoin kaitaleen kaksinkerroin ja vielä ulkoreunat kaitaleen sisälle, eli kaitale on nelinkertainen. Höyhenet pujotin kaitaleen avoimesta reunasta sisään ja ompelin läheltä reunaa. Leveän kuminauhan pujotin kummastakin päästä jonkin matkaa kaitaleen sisälle ja ompelin useaan kertaan edestakaisin. Ihmeen tukevasti höyhenet tuntuivat pysyvän, toki jos oikein repimällä repii niin saahan ne irti, mutta eivät ainakaan vahingossa pääse putoamaan.. Kiva ja nopeasti toteutettu lahja. Sattuipa vielä niin että kerhon naamiaisissa oli lahjan saajalta hukkunut vasta inkkaripäähine joten vähän niin kuin tarpeeseen sattui tämäkin tulemaan..



Kaava: oma

Kangas: tilkkulaatikosta

Höyhenet: pääsiäisen virpomisvitsoista

Pitkä toppi ihan itselle

Jo ennen joulua ostin tämän trikoonpalan Eurokankaan palalaarista. Silloin ajatuksena oli tehdä siitä kumitytölle jotakin joululahjaksi. Vaan sattuipa niin että kummitytön inhokkiväri on sininen enkä siten voinutkaan tästä hänelle tehdä, niin paljon sinistä kankaassa kuitenkin on vaikka pääväri onkin ehkä vihertävä.. Vaikka kuvat väittävät aivan muuta.. Kangas jäi laatikkoon marinoitumaan. Jossain vaiheessa ajattelin tehdä kaikille kolmelle tytölle yömekot, sillä kuosi näytti minusta soveltuvan parhaiten siihen tarkoitukseen. En saanut kuitenkaan aikaiseksi. Nyt kun olen koittanut saada kangaslaatikkoa vähän tyhjennettyä uusien tieltä, otin ja katselin kankaanpalaa uusin silmin. Alkoi tuntua että saattaisin sittenkin tykätä itsekin tuosta ja onneksi kangasta oli kuitenkin melko iso pala..

Kokeiltavien listalla on ollut jo pitkään vesiputouspääntie. Tähän lähdin kokeilemaan sitä, mutta joko kangas oli hiukan liian paksua siihen tarkoitukseen tai sitten kaavanmuokkaukseni ei vain ihan onnistunut.. Joskus lainasin kirjastosta nimittäin kirjan Joka tyypin kaavakirja, ja siellä oli ohjeet miten peruspaidan kaavasta saa muokattua vesiputouspääntien. No, ainakin puoli vuotta on siitä kun olen palauttanut ko. kirjan kirjastoon ja nyt kokeilin ulkomuistista tehdä kaavan muokkausta.. Voi olla, että muistikin tekee tepposet..

 

No, ihan käyttökelpoisen topin sain kuitenkin aikaiseksi tekemällä etukappaleelle kuminauhakujan ja laittamalla kuminauhan..

Kaavasta voi varmaan sanoa että se on oma, sillä kaavasta mitä lähdin muokkaamaan, ei taida olla jäljellä kuin kädentien muoto.. Hihoja en tehnyt kun kokeilin kaksinkerroin käännetyn kaitaleen käyttökelpoisuutta hihan korvikkeena. Kivasti toimii.

Helmaa pidensin niin paljon kuin kangasta riitti, ja tein vielä jäljelle jääneestä pienestä (mutta riittävän isosta) pätkästä helmaan kaksinkertaisen leveän kaitaleen poikittaiseen langansuuntaan leikattuna. Kankaanlopusta vielä panta yhdelle tytöistä ja kangas tuli käytettyä lähes täydellisesti, jes! (Pannasta ei nyt vain ole kuvaa tarjota..)

 Saatuani topin valmiiksi siskoni ilmoitti sopivasti että tulisi käymään. Niinpä värväsin hänet heti malliksi.. Oma kasvava vatsanseutuni ei ihan mahdu tähän toppiin vielä hetkeen järkevän näköisesti sisälle, vaikka trikoo toki venyy ja paukkuukin.. Kuvissa toppi näyttää kovin eri väriseltä kuin luonnossa on.. Toisaalta voiko sateisen harmaana päivänä sisällä otetuista kuvista paljon muuta odottaakaan..

Kaava: oma
Kangas: Eurokangas

Appelsiinikakku

Jokin aika sitten bongasin paikallisen sanomalehden Porilaine-liitteestä entisen työkaverin laatiman kuivakakkureseptin. Ohje piti tietenkin leikata talteen, ja hyvän tovin se odottelikin kokeiluun pääsyä.. Melko vasta toinen työkaveri oli testannut samaista ohjetta ja sai minuunkin hieman vauhtia.. Muuten tein ihan ohjeen mukaan, mutta jätin yhden valkuaisen laittamatta sillä munat olivat vähissä. Pari päivää annoin kakun maustua rauhassa ja hyvää kakusta tuli, vaikka ei  ihan suosikkireseptiksi yltänytkään. Kakku oli sisältä voimakkaan keltainen, en vain ehtinyt saamaan leikatusta palasta kuvaa sillä kauppareissuni aikana kakku oli hävinnyt kuin tuhka tuuleen.. :)

Appelsiinikakku

175 g voin ja kasviöljyn sekoitetta (esim. Poutapäivä)
300 g sokeria
125 g karkeita vehnäjauhoja
175 g puolikarkeita vehnäjauhoja
4 kananmunaa
(1 valkuainen)
2 reilun kokoista appelsiinia
3 tl leivinjauhetta

Pese appelsiinit hyvin ja raasta niistä kuori ja purista mehu. Mittaa kulhoon hieman huoneenlämmössä pehmennyt rasva ja sokeri. Vatkaa kuohkeaksi. Lisää kananmunat yksitellen sekaan koko ajan vatkaten. Sekoita jauhot ja leivinjauhe keskenään ja lisää taikinaan. Lisää vielä appelsiinimehu ja kuoriraaste ja sekoita nopeasti tasaiseksi taikinaksi. Kaada taikina voideltuun ja korppujauhotettuun vuokaan paista 175 asteisessa uunissa noin 45-50 minuuttia. Kokeile kypsyyttä tikulla. Kuiva tikku = kypsä kakku.
Huom. Parhaiten kakun aromit tulevat esiin muutaman päivän kuluttua leipomisesta.

Kangaslaatikon tyhjennystä

Istuin tässä eräänä päivänä trikoolaatikolle ja koitin yhdistellä muutamiin kasoihin kaikki yhteensopivat kuosit.. Näin alkajaisiksi syntyi pari pientä t-paitaa.. Tarkoitus on että en hanki (ainakaan kovin suuria määriä) uusia kankaita, ennen kuin olen saanut laatikkoa vähän tyhjemmäksi.. Siitä yksinkertaisesta syystä ettei mulle mahdu uusia kankaita yhtään mihinkään! Joitakin kankaita on vain jäänyt laatikkoon marinoitumaan mutta nyt on ainakin osasta edes idea valmiina, kun vain olisi aikaa toteutukseen.. Yksiväristen kankaiden valikoima on mulla aina vähän heikko, niitä täytyisi varmaan kuitenkin hankkia niin noiden olemassa olevien pienten palojen hyödyntäminen olisi hitusen helpompaa.. Monen kaveriksi sopisi esimerkiksi vihreä..

Ensin samalla tutulla kaavalla t-paita, jolla olen tehnyt mm. tämän ja nämä teepparit.. Kankaina nuorimmaisen hupparista jääneitä kankaita.. Nyt en tehnyt napitushalkiota, koska resori oli paljon jämäkämpää kuin aiemmissa tällä kaavalla toteutetuissa teeppareissa.. Vaan kuinkas kävikään.. Joudun tämänkin kauluksen purkamaan ja tekemään uudelleen, tai sitten antamaan sen neitokaisille nukkeleikkeihin.. Nyt kirjoitan kyllä Joulupukille, että se peitetikkikone olisi kyllä aika kiva ja tulisi tarpeeseen!

Kaava: Ottobre 3/2014 "Spot Fish" 74 cm (62 - 92 cm)

Kankaat: Lasten Taikamaa

Resori: tilkkulaatikosta

Seuraavaksi niistä vähän pienemmistä paloista koottu teeppari. Kirjaston Ottobresta piirretyllä kaavalla tein paidan, mutta tein tämänkin lyhythihaiseksi sillä en halunnut enää yhtään erilaista kuosia tähän sillisalaattiin yhdistää.. Aikaisemmin olen tehnyt pojalle bodyn jossa merirosvokuosia ja pallokuosia, mutta tähän tuli nyt yhdistettyä paria muutakin.. Vaan ihan kiva tästä lopulta tuli.. Silitysrautaa näille olisi kyllä voinut ennen kuvaamista vähän vilauttaa mutta..

Kaava: Ottobre 4/2013 "David" 80 cm (62 - 92 cm)
Kankaat: tilkkulaatikosta

Pitkä- ja lyhythihainen t-paita

Vapun päivänä parempi puoliskoni lähti lasten kanssa ajelulle ja nuorimmainenkin teki jotain mitä ei koskaan tee - nukkui kolmen tunnin päiväunet.. Olipas mukava taas pitkästä aikaa kaivaa ompelukoneet esille. Viime viikolla ompelin pienen mekkosen vauvalahjaksi ja samalla omalle pojalle kroko t-paidan:

 Krokopaidan pääntie oli niin tiukka että päätin tehdä molempiin, sekä t-paitaan että mekkoon napitushalkion. Mekon sain muokattua jo silloin ja lahjakin on annettu jo eteenpäin.. Tämä oma paita on saanut vähän odottaa.. Nyt otin ja tein pääntien uusiksi. Huomasin vasta paitaa kuvatessa että halkio taitaakin olla hiukan vinossa.. Höh. Tuollaisen ikiliikkujan paidassa se silti tuskin haittaa, kun kukaan ei ehdi sitä tuijottelemaan niin pitkään kerrallaan että ehtisi huomaamaan.. Tai ainakin toivon niin!

Saatuani halkion valmiiksi leikkasin samalla kaavalla kappaleet toiseenkin t-paitaan. Mutta koska kankaasta olisi taas jäänyt ihan hullun kokoisia tilkkuja, leikkasinkin paitaan pitkät hihat. Tilkkuja ei siten jäänytkään juuri ollenkaan.. Tähän käyttämäni resori olisi todennäköisesti toiminut ilman napitushalkiotakin, mutta varmuuden vuoksi tein kuitenkin halkion. Muistelin että minulla olisi ruskeita neppareita, mutta eipäs vain ollutkaan.. Vaaleansiniset sai siis kelvata. Ja toisaalta ne on ihan kivat kuitenkin kun on selkeästi eri väriset kankaan väreihin verrattuna.. En oikein vieläkään tiedä tykkäänkö paidan kuosista, vaikka ruskea onkin yksi lemppariväreistäni.. Mutta käyttöön paita pääsi kuitenkin heti ja useampikin kommentoi paitaa kivaksi.

Kaava molemmissa: Ottobre 3/2014 "Spot Fish" 74cm (62 - 92 cm)

Kankaat: kangastukku.com
Nepparit: Nauravat Napit

Vappuherkkuja

Viime vuonna taisin jättää siman tekemisen jostain syystä väliin ja ostin siman kaupasta.. Vaan eihän se hyvää ollut.. Niinpä en tänä vuonna lipsunut vaan tein siman itse, vaikka en itse simasta juurikaan välitä. Mutta kiva on lasten vuoksi tehdä ja kyllä sitä se yksi lasillinen tulee kuitenkin joka vappu itsekin maistettua.. Löysin vähän erilaisen simareseptin Mansikkamäen blogista ja se meni kokeiluun.. Ihanaa että toiset tekevät herkut ja julkaisevat ohjeet ennakkoon meidän muiden iloksi..

Sima

4 l vettä
250 g fariinisokeria
250 g taloussokeria
2 sitruunaa
1 appelsiini
1/5 tl tuorehiivaa

Pulloihin:
rusinoita
1 tl sokeria

Mittaa ämpäriin sokerit. Kaada päälle 2 l kiehautettua vettä. Sekoittele kunnes sokerit sulaa. Lisää loput vedet kylmänä. Pese ainakin toinen sitruunoista ja raasta sen kuori. Lisää raaste veteen. Purista molemmista sitruunoista ja appelsiinista mehut ja lisää sekaan. Ota tilkka lientä kuppiin ja liota hiivanokare siihen. Sekoita nesteeseen. Anna siman käydä huoneenlämmössä vuorokausi. Lisää puhtaisiin pulloihin muutama rusina ja 1 tl sokeria. Siivilöi sima ja pullota. Huoneenlämmössä sima valmistuu noin kolmessa päivässä, jääkaapissa valmistuminen vie noin viikon. Muista päästää pulloista paineet aina välillä tai jätttää korkit löysälle. Kun rusinat nousevat pintaan, on sima valmista. Käytä sima noin viikon kuluessa.

Samaisesta Mansikkamäestä löytyi myös tämä herkkucookies ohje. Sitäkin piti toki kokeilla ja voi mitä herkkua olivat! Tummasuklaan tilalta laitoin maitosuklaata koska sitä sattui olemaan kaapissa. Pähkinöiksi laitoin suolapähkinöitä kun en tiennyt mitä nuo alkuperäisessä ohjeessa olevat pähkinät edes ovat, saatika että olisin niitä meidän kylän kaupoista löytänyt.. Näilläkin muokkauksilla kekseistä tuli tosi hyviä, eivätkä todella riittäneet vappuun saakka kun ne viikoa aiemmin tein.. :) Itse tykkäsin enemmän maitosuklaaversiosta.

Herkku Cookies
32 kpl

170 g voita
150 g fariinisokeria
50 g talousokeria
1 kananmuna
250 g vehnäjauhoja
1 tl ruokasoodaa
1 tl vaniljasokeria
1/4 tl suolaa

1/2 taikinaan:
130 g tummaa suklaata (laitoin maitosuklaata)

1/2 taikinaan:
100 g valkosuklaata
50 g macadamiapähkinöitä (laitoin suolapähkinöitä)

Vatkaa voi ja sokerit vaahdoksi. Lisää muna. Yhdistä kuivat aineet keskenään ja lisää mukaan. Sekoita nopeasti sekaisin, älä vaivaa taikinaa. Puolita taikina ja lisää toiseen puoleen ruohittu tumma suklaa ja toiseen puoliskoon rouhittu valkosuklaa ja pilkotut pähkinät. Ota lusikalla melko isoja nokareita pellille tai pyörittele niistä palloja. Jätä leviämisvaraa keksien väliin. Paista 175 asteessa n. 10 min riippuen keksien koosta. Siirrä paiston jälkeen ritilälle jäähtymään.

Munkkeja paistoin jo alkuviikolla kaksikin puolikasta satsia.. Vaan eipä niistäkään enää tänään mitään jäljellä ollut.. :) Havahduin oikein miettimään miksei munkkeja tule leivottua useammin kuin kerran vuodessa.. Aiemmin olen kai pelännyt sitä uppopaistamista, mutta koskaan ei ole vahinkoa sattunut ja nyt huomasin oppineeni jopa pitämään munkkien paistosta.. Tällä kertaa säästin paistorasvankin josko se kannustaisi/pakottaisi tekemään niitä myöhemminkin.. Hillomunkkeja ainakin tekisi mieli joskus kokeilla..

Ennen vappua tuli porukalla puheeksi munkkien leipominen ja reseptit.. Sainkin sitten ystävältäni löysän munkkitaikinan ohjeen. Taikina olikin nimensä mukaisesti todella löysää. Niin löysää että sain käyttää aivan hurjasti jauhoja että sain pyöriteltyä taikinan pulliksi. Toista satsia tehdessä laitoinkin taikinaan vähän enemmän jauhoja ja käsiteltävyys oli huomattavasti parempaa. Ekoista munkeista tuli ihan kauniita rinkuloita, mutta loput olivat kyllä muhkuraisia kuin mitkä, suorastaan rumia.. Erilaisia ohjeita vertaillessani törmäsin sellaiseen väitteeseeen, että veteen tehtynä munkkitaikikasta tulee parempia (pehmeämpiä?) munkkeja. Googlettamalla parin leipomon munkkien ainesosaluettelon, totesin että leipomot eivät käytä munkeissa maitoa. Siispä tein minäkin ekan taikinani veteen. Toisen satsin teinkin sitten kokeilumielessä maitoon, mutta suunnilleen samanlainen tuntuma jäi kummastakin munkista.. Paistorasvaksi kokeilin tällä kertaa puolet kookosrasvaa ja puolet rypsiöljyä. Tiedä sitten oliko maku sen kummempi kuin pelkässä rypsiöljyssä paistettujen munkkien.. Ohjeen alkuperää en tiedä, minä sain tämän ystävältäni.

Munkit
n. 50 kpl

1 l vettä tai maitoa
100 g tuorehiivaa
3 kananmunaa
(puolikkaaseen annokseen laitoin 2 pientä kananmunaa)
1 dl sokeria
4 tl suolaa
1-2 rkl kardemummaa
200 g sulatettua voita
n. 2 kg vehnäjauhoja

Paistamiseen:
rypsiöljyä ja/tai kookosrasvaa

Sokerointiin:
Siro-sokeria

Lämmitä maito tai vesi kädenlämpöiseksi ja liota hiiva siihen. Lisää suola, sokeri, kardemumma ja kananmunat. Alusta vehnäjauhot taikinaan vähän kerrallaan. Loppuvaiheessa lisää sulatettu voi. Anna taikinan kohota noin puoli tuntia. Jaa taikina 50 osaan ja pyörittele pulliksi. Anna taas kohota puoli tuntia. Lämmitä paistorasva noin 180 asteiseksi. Digitaalinen lihalämpömittari on hyvä apu lämpötilan mittaamisessa. Liian kuuma rasva syttyy herkästi palamaan. Pidä kattilan kansi lähellä jotta voit nopeasti tukahduttaa palon.
Paista kattilan koosta riippuen muutama munkki kerrallaan molemmilta puolilta kauniin ruskeiksi (noin 1-2 min / puoli, riippuen munkin koosta). Nosta reikäkauhalla talouspaperin päälle valumaan. Laita seuraavat munkit paistumaan ja sokeroi ensimmäiset. Jos pakastat osan munkeista, kannattaa ne pakastaa ilman sokerointia ja sokeroida vasta sulattamisen jälkeen.

Hauskaa Vappua!