Kokemusta rikkaampana..

Viime postauksessa mainitsin varanneeni pöydän lasten koulun joulumyyjäisiin. Nyt on myyjäiset takana päin ja sain arvokasta kokemusta myyntipöydän takana seisomisesta. Ihan rahallisestikin kokemus oli arvokas, sillä myyjäisiin ompelemani ja askartelemani jutut kustansivat satasia, kun taas myynti oli vain muutamia kymppejä. :D No, pöytävuokra ei onneksi ollut suurensuuri ja sain kuitenkin edes jotain myytyä.

Tässä nyt kuvina muutamia juttuja, jotka ovat siis vielä näin myyjäisten jälkeenkin myynnissä. Tilaukset/kokojen ym. kyselyt sähköpostitse raisanreseptit @ gmail.com (kaikki yhteen kirjoitettuna).

Leggarit luomupuuvillatrikoota ja

luomujoustocollegea 20€

Tonttulakit puuvillatrikoota 15€

Avaimenperät 4€

Hiusdonitsit mustaa puuvillaa 5€

Pussukat 20€/15€/5€

Heijastimet 3€

Neuvolakortin kannet 15€

Pannunaluset 15€

Kannet vieraskirjaan

Viime vuoden keväällä tein äidille lahjaksi vieraskirjaan kannet. Omassakin vieraskirjassamme alkoi viimeinen sivu häämöttää ja kesällä sain aikaiseksi hankkia uuden, tyhjän kirjan ja nyt vihdoin ja viimein tein sille kannet.. Ihan tyytyväinen en lopputulokseen ole, mutta kelpaa siihen saakka kunnes saan aikaiseksi tehdä paremman version (ja hyvin todennäköisesti sitä päivää ei koskaan tule).. :D

Onko teillä lukijoilla vieraskirjaa ja minkälaisella käytöllä se on? Meidän ensimmäinen vieraskirja hankittiin ensimmäiseen yhteiseen kotiimme reilut 14 vuotta sitten. Aluksi kirjaa tuli tarjottua jokaiselle pikavisiitilläkin olleelle, mutta niin siinä vaan on vuosien saatossa käynyt että vähiin on vieraskirjan tarjoaminen jäänyt. Nykyään yritän muistaa sen edes juhlissa ja harvinaisempien vieraiden käydessä. Omat sisarukseni osaavat kaivaa vieraskirjan jo kaapista, vaikka minä en sitä muistaisikaan! ❤

Vieraskirjaa on mukava lukea ja muistella vanhoja.. Monta jo unohtunutta asiaa on palautunut vieraskirjaa lukiessa uudelleen mieleen. Toivon, että tämän uudenkin kirjan sivut saavat täyttyä kirjoituksista. :)

Kannet neuvolakortille

Lahjajemmaan ompelin parit kannet neuvolakorteille. Norsukuvioiset kannet valmistuivat valmiiksi kuvioidusta kankaasta ja timantti on tehty paper piecing-tekniikalla. Mallin piirsin itse kansiin sopivaksi. Timanttikannet eivät kauaa ehtineetkään lahjajemmassa odotella kun päätyivät jo lahjaksi lastemme uusimmalle serkkutytölle. ❤

Kirjotut vieraskirjan kannet

Joulun aikaan lapsuuskodissani käydessämme havaitsin, että äidin ja isän vieraskirjassa alkaa takakansi häämöttää. Siitäpä nappasin mukaani idean kevääksi, äidin syntymäpäivälahjaksi. Kankaiset, kirjomalla kuvioidut kannet tulivat mieleeni hieman myöhemmin, kun kirjomisen löysin. Vieraskirjan kävin hakemassa alkuvuodesta kirjakaupasta ja niin pääsin työstämään kansia. Kirjoin kuviota pieni pätkä kerrallaan, sillä minä onnistun kaikkea kivaa tehdessäni saamaan muuten hartiaseutuni niin pahaan jumiin..

En omista kirjontakehystä, enkä sellaisen kanssa kirjomista ole koskaan edes kokeillut. Paksuhkon pellavasekoitekankaan taakse silitin tukikankaan, eikä kuvio onneksi alkanut kiristämään mihinkään suuntaan vaikkei kehystä ollutkaan.

Menneenä viikonloppuna juhlimme oman väen kesken äidin pyöreitä vuosia. Menimme yllätyksenä kotiin kakut ja muut herkut mukanamme. Viimeisinä päivinä ennen yllätysjuhlia oli yksi jos toinenkin meinanut möläyttää juhlista äidin kuullen, mutta taisipa yllätys kuitenkin loppuun asti säilyä. :)

Kirjontaa

Löysin uuden käsityötekniikan vähän kuin vahingossa. Olinhan ennenkin upeisiin kirjontatöihin blogeissa ja muualla netissä törmännyt, mutta ajatellut aina ettei ole ollenkaan mun juttuni.. Nyt kun yritin ihan muulla tekniikalla saada kuviota aikaiseksi ja kokeilut eivät vain ottaneet onnistuakseen, tuli jostain mieleeni kirjominen. Ihan ensimmäinen kokeilu ei kylläkään onnistunut, sillä valitsin aivan liian paksun langan.

Sittenpä muistinkin siskolta yli vuosi sitten saamani käsityötarvikepussukan, jonka muistelin sisältävän lukuisten vetoketjujen lisäksi myös ainakin virkattuja pitsejä ja ohuita virkkauslankoja. Kaivoin pussin esille ja voi ihmettä - sielläpä oli ihan oikeita kirjontalankojakin. Suurin osa langoista oli kyllä pieniä pätkiä ja melkoisessa sykkyrässä kun vuosikymmeniä(?) olivat jossain kaapinperällä odottaneet. Mutta suurimman osan langanpätkistä sain selvitettyä ja nehän olivat oikein passeleita uuden tekniikan opetteluun.. Ja nälkähän kasvaa syödessä, joten muutaman kokeilun jälkeen tilasin jo uusiakin lankoja.

Kirjastosta löysin muutamia kirjontaan liittyviä kirjoja, joista löytyikin malleja erilaisille pistoille.. Ihan yksinkertaisimpia pistoja lähdinkin pienille tilkuille harjoittelemaan. Huopapalalle kirjottu perhonen päätyi korttiin, mutta pellavatilkulle ilmaantunut ympyrä odottaa vielä mihin lopulta päätyisi.

Mustaa puuvillakangasta oli pieni pala sen toisen kokeilun jäljiltä jäänyt ja siitäpä tein harjoitusmielessä kannet yhteen neuvolakorttiin Pikku Akan ohjein. Kansiin kirjottu kuvio löytyi kirjasta "Kirjo ja ompele tyylikästä".

Enpä olisi uskonut, että voisin tällaisesta näpertämisestä näin kovasti innostua! Pari lahjaksi tulevaa juttua minulla on nyt lähiaikoina suunnitteilla toteuttaa kirjomalla (toinen onkin jo aika hyvällä mallilla) ja neuvolakorttien kansiakin täytyy varmaan vielä muutamat tehdä, kun tytöt ihastuivat niin näihin. :)

Johonkin vaatteeseenkin kirjomista olisi kiva kokeilla.. Kysyisinkin teiltä, jotka enemmän olette kirjontaa harrastaneet, onnistuisiko normi kirjontalangoilla kirjominen joustavalle kankaalle?

Tällä postauksella osallistun Unelmallisen Opettele uutta -haasteeseen, vaikka uusi tekniikka tulikin opeteltua ikään kuin vahingossa. :)