Kokemusta rikkaampana..

Viime postauksessa mainitsin varanneeni pöydän lasten koulun joulumyyjäisiin. Nyt on myyjäiset takana päin ja sain arvokasta kokemusta myyntipöydän takana seisomisesta. Ihan rahallisestikin kokemus oli arvokas, sillä myyjäisiin ompelemani ja askartelemani jutut kustansivat satasia, kun taas myynti oli vain muutamia kymppejä. :D No, pöytävuokra ei onneksi ollut suurensuuri ja sain kuitenkin edes jotain myytyä.

Tässä nyt kuvina muutamia juttuja, jotka ovat siis vielä näin myyjäisten jälkeenkin myynnissä. Tilaukset/kokojen ym. kyselyt sähköpostitse raisanreseptit @ gmail.com (kaikki yhteen kirjoitettuna).

Leggarit luomupuuvillatrikoota ja

luomujoustocollegea 20€

Tonttulakit puuvillatrikoota 15€

Avaimenperät 4€

Hiusdonitsit mustaa puuvillaa 5€

Pussukat 20€/15€/5€

Heijastimet 3€

Neuvolakortin kannet 15€

Pannunaluset 15€

Jämätammikuu/2

Puuvillakankaiden laatikko pursuili ihan yli äyräittensä.. Kaivelin siitäkin laatikosta sopivia paloja ja tein Mehukekkereiden kässähaasteen tiimoilta vielä muutamia laukkuja ja pari penaalia lahjajemmaan.. Lopuksi vielä siivosin ja järjestelin räjähtäneen laatikon kunnolla ja kas kummaa - tämän laatikon kohdalla näyttääkin siltä, kuin kankaita olisi lähtenyt sieltä enemmänkin.. :)

Kaavat omia

Kankaat ja muut tarvikkeet omista jemmoista

Piparkakkupussukoita

Pari vuotta sitten joulun alla sain lahjoituksena kankaita. Tämän hauskan, ruudullisen kankaan näin heti piparkakuin koristeltuina pussukoina. Niinpä sitten silloin semmoisia tein. Vetoketjuja sain siskoltani samoihin aikoihin ison pussillisen ja näihin käytetyt vetskarit olivat tuosta pussista. Huopalevystä leikkasin piparkakkumuottia hyödyksi käyttäen piparkakut jotka liimasin tekstiililiimalla pussukoiden kylkeen. Alkuperäinen idea mihin pussukoiden piti päätyä, ei silloin toteutunutkaan ja niinpä näitä on seuraavina jouluina heitelty vähän sinne sun tänne, mm. joulumyyjäisiin ja koululaisten arpajaisiin.

Kaavat: omia

Kankaat ja tarvikkeet: saatuja

Ruusut repuksi

Vuoden odotetuin tapahtuma, Tampereen Kädentaitomessut, on tulevana viikonloppuna.. ❤ Ajankohtahan on merkattu kalenteriin heti alkuvuodesta, mutta silti havahduin vasta viikkoa ennen messuja siihen, ettei mulla ole riittävän isoa laukkua ja olemassa oleva reppukin on niin ruma... Sunnuntai-illan surffailin sitten netissä ja etsin reppuun kaavoja.. Löysin Villa&Villa -blogista hyvät ja selkeät ohjeet ja tiistai-iltana reppuni oli valmis! :)

Ruusu-kangas on parin viikon takainen 2,5€:n kirppislöytö. Niin mun näköinen ja -värinen, että lähti mukaani vaikken tiennytkään mitä siitä tekisin. Maltoin sentään mieleni ja toisen samanlaisen palan palautin vielä ostoskärrystä takaisin hyllyyn. Ei makeaa mahan täydeltä.. ;)

Muutkin käytetyt kankaat on joko kierrätettyjä, lahjoituksia tai ylijäämää muista jutuista, sisuksiin silputtu retkipatjakin löytyi valmiiksi kotoa. Varta vasten lähdin Eurokankaasta hakemaan vain reppusolkia ja nylonnauhaa.. Niillekin hintaa tuli samaiset 2,50€.. Yhteensä repun tarvikkeet siis kustansivat 5€..

Tämä oli nykyisellään harvinaisen nopeasti valmistunut ompelus. Kiitos selkeiden ohjeiden ja niin lähellä häämöttävän takarajan..

Messuille olen uuden reppuni kanssa lähdössä lauantaiksi ja ostosteni täytyy mahtua repun sisään (siksipä ihan vain varmuuden vuoksi tein repusta ihan pikkuisen suuremman kuin ohjeessa oli)..
Nähdäänkö messuilla? Nykäisepä hihasta. :)

Viihdykelaukku ja penaali

Lahjoituskankaita on päässyt kertymään taas luvattoman paljon, vaikka nykyään otankin vastaan enää vain sellaisia kankaita jotka ovat "minun näköisiäni" ja joille keksin heti käyttötarkoituksen. Näille en todellakaan keksinyt heti käyttötarkoitusta kun olivat niin pieniä paloja, mutta värit niin mun värejä, että kaappiin päätyivät.

Vähintään kerran viikossa tarvii mukana kuskata pienemmille viihdykkeeksi kyniä, paperia, pikkuautoa ym. ja näille tavaroille olen kaivannut jo pidemmän aikaa ihan omaa paikkaa. Tähän tarpeeseen syntyi nyt pikkuinen laukku ihanasta sinapinkeltaisesta sametista ja niille kynille oma kotelonsa tummanruskeasta sametista. Kynäkotelossa vain se ruskea sametti hypähti epähuomiossa sisäpuolelle ja vuoriksi tarkoittamani ihana retrokuosi päätyi päälle päin. :D Ei huono näinkään joten en purkanut.

Keltainen sametti kului kokonaisuudessaan tähän. Kassin kahvoista olisi tullut aivan liian ohuet jos olisin ommellut laukusta yli jääneen suikaleen putkeksi ja kääntänyt, mutta onneksi kaapin kätköistä löytyi valmista kanttinauhaa joka sopikin hyvin keltaisen pariksi. Taitoin siis kankaan vain kaksinkerroin ja avoimeen reunaan ompelin kanttinauhan.

Kaavat: summissa saksittu

Kankaat ja tarvikkeet: kanttinauha Porin Eurokankaasta, kaikki muu lahjoituksena saatuja

Pikkulaukku

Tilanteeseen, kun äiti-ihminen pääsee juhliin ilman lapsia. Siis ilman varavaatteiden, -vaippojen, tuttipullojen ynnä muiden tarpeellisten tavaroiden mukana roudaamista. Kun mukaan tarvitsee muistaa ottaa vain itsensä ja ehkä puhelimen ja avaimet.. Silloin ei ole mielekästä kantaa sitä suurinta mahdollista olkalaukkua mukanaan, vaan jotakin pientä.

Mustasta pellavasekoitteesta ompelin pienen vetoketjullisen laukun. En tehnyt edes olkahihnaa vaan pienen hihnan jonka voi pujottaa ranteeseen. Koristetta vaihtamalla laukusta saa aina uuden näköisen ja kulloiseenkin vaatetukseen sopivan..

Tämä laukku onkin odottanut p-i-t-k-ä-ä-n esittelyvuoroaan. Ompelin sen viime kesänä kun pääsimme lastemme serkkupojan rippijuhlaan ilman pikkuväkeä. Koristeena laukussa silloin päälläni olleen juhlamekon jämistä ommeltu koriste (mikä tämä tämmöinen olikaan nimeltään, jojo?)..

Kaava: oma
Kankaat & vetoketju: lahjoituksena saatuja

Joulun ommellut lahjat

Uusi vuosi, mutta muistellaanpa vielä vähän vanhoja. Kysellessäni kummilasten äideiltä vinkkejä joululahjojen hankintaan, sain siinä sivumennen selätettyä silloin niin pitkään jatkuneen ompelujumin. Kolmevuotias kummityttömme on pikkusiskonsa kanssa kova hoitamaan nukkevauvoja ja kuulemma tyttösillä oli jatkuva tappelu ainoasta kantokassista.. Niinpä sain ehdotuksen, että jos tehdä haluan ja sopivia tilkkuja löytyy niin sellainen voisi olla hyvä.. Tilkkujahan kyllä löytyi (ja löytyy edelleen), mutta siihen mennessä niiden pyörittely ja ideoiden puute yhdessä oli aiheuttanut vain lähinnä ärsytystä..

Vaan nytpä kävinkin kangaslaatikoiden kimppuun ihan uusin innoin ja pianhan sainkin ensimmäisen joululahjan valmiiksi. Jonkin verran taisi taidot olla ruosteessa pitkän tauon jäljiltä, sillä onnistuin saamaan kaksi neulaa vinkuralleen tätä ommellessani. Hups.

Yritin ensin etsiskellä valmiita kaavoja, mutta lopulta päädyin piirtämään kaavat itse. Vähän kapoisemman kassista olisi voinut tehdä, mutta muuten olen kyllä tyytyväinen. Ratkojakin sai olla melkein rauhassa, vain unohtuneelle kääntöaukolle jouduin sitä vilauttamaan. Kaikki kankaat ja muut tarvikkeet löytyivät omista jemmoista.

Vuorikankaana pussilakana jota en ollut vielä aiemmin saksinut joten kuvioita oli mahdollista kohdistaa. Päällikankaan ja vuorikankaan välissä on paksua tikkivuorta, jonka tikkasin kiinni vuorikankaaseen. Tikkikangas oli sen verran paksua, ettei kankaita tarvinnut muuten tukea ollenkaan.

Nytpä saavat tyttöset yhdessä hoitaa ja kantaa omia vauvojaan, kun äiti hoitaa oikeaa, aaton aattona syntynyttä pikkuista! <3

***

Neljävuotias kummityttömme tarvitsi käsilaukkua. Laukkuun sisälle vielä pieni värityskirja ja kyniä jotka voi ottaa vaikka automatkalle ajankuluksi mukaan.

Kaavat molempiin omat

Kankaat omista jemmoista

Rusettilaukku

Jo pitkään olen kaivannut sellaista simppelin kokoista olkalaukkua, kun ihan aina ei onneksi tarvitse pakata kaikkea mahdollista varavaiposta ja -tuteista lähtien mukaan.. Alkuviikosta olin joululahjaostoksilla ja Eurokankaassa asioidessani nappasin joululahjatarpeiden ohella mukaani pienen palan keinonahkaa. Eilen sain sen ommeltua valmiiksi laukuksi.

Ja enpä voisi enää tyytyväisempi lopputulokseen olla.. Summissa saksituksi laukuksi tämä onnistui kyllä älyttömän hyvin. Yhden neulan sain vetskarin kohdalla katkeamaan, mutta muuten kaikki sujui ihan leikiten. Hihna meinaa hieman vääntää vinkuralleen, mutta kun laukussa on sisällä tavaraa, hihnakin oikenee.. Rusetti on kiinnitetty tekstiililiimalla ja sen pitävyyttä hieman jännitän..

Kaava: oma

Kankaat & tarvikkeet: keinonahka Eurokangas, vuorikankaat ja vetoketju omista jemmoista,

metalliosat Teljän Nappi

***

Olen tänään lähdössä viikonlopuksi ystäväni luo ja tämä reissu mielessäni laukun nyt teinkin. Tilaa jää puhelimen ja lompakon lisäksi vielä jollekin pienelle käsityölle, jota kenties kolmen ja puolen tunnin bussimatkalla saan ihan jonkin verran eteenkin päin. ;)

Kevätjuhlamekko ja opejen muistamiset

Koko lukukausi on mennyt niin vauhdikkaasti, että minä en millään tahdo pysyä tahdissa mukana. Tänään oli eskarilaisella viimeinen eskaripäivä, kevätjuhla ja koulutielle siunaaminen, ja niin alkoi tyttösellä ensimmäinen oikea kesäloma.

Kaapista olisi ihan varmasti eskaritytölle löytynyt mekko jos toinenkin kevätjuhlaa varten, mutta ei mitään keväänvihreää.. Ja kankaan halusin pois laatikkoa täyttämästä. Juuri ja juuri sain leikattua kaikki kappaleet yhdessä osassa, tähteeksi jäi vain pieniä, epämääräisen kokoisia paloja. (Jotka olisi kai voinut heittää poiskin, mutta kun.....)

Kaava: Mekkotehdas  "Orelma" 122/128 cm (86 - 128 cm)

Kangas: Eurokangas

Onko jollekin yllätys, jos kerron että eskan opet saivat tällä kertaa muistamiseksi pussukat..? :) Vähän erilaiset kyllä, mitä viime aikoina olen tehnyt. Kimppalahjaankin oltais voitu vaivattomasti osallistua, mutta kerrankin olin lahjaidean kanssa ajoissa ja vetskatilaus oli jo vetämässä kun kimppalahjaa alettiin suunnittelemaan..

Harmikseni en viimeksi Eurokankaassa poiketessa muistanut ostaa tukikangasta, niinpä pussukat jäivät vähän lörpöiksi. Pitsiketjun vuoksi ompelujärjestys on hieman eri kuin tavallisen pussukan ja saumat jäävät sisäpuolelle näkyviin. Vinkkiä tällaisen pussukan ompeluun katsoin täältä, mutta pussukat saksin kuitenkin summissa.

Toivottavasti pussukoille löytyy käyttöä. Penaalina, käsityöpussina, pienenä toilettilaukkuna.. Oikeastaan rupesin haluamaan itsellekin tämän kokoista pussukkaa, siinä kun olisi kätevä kuljettaa jotakin pientä virkkuuta tai neuletyötä mukana vaikka kyläreissulla.

Kaava: oma
Kankaat: saatu
Pitsivetoketju: Ullaka

Vauvalahja ja kankaisia lahjapussukoita

Minusta tuli kuusinkertainen täti ja lapsemme saivat 44. serkun, kun siskoni perheeseen syntyi noin kuukausi sitten pieni tyttö. Uudelle vauvalle ompelin tähtimekon. Olin jemmannut tähtitrikoota oman tyttären bodya varten, mutta kun body ei ottanut valmistuakseen, käytin kankaan tähän.

Kaava: Ottobre 1/2015 "Birdie Birdie" 62cm (56 - 92 cm)

Kangas: Nimipyyhe

Nappi & resori: Eurokangas

Mekon, sekä kaapin kätköistä löytyneiden bodyn ja kypärämyssyn pakkasin kankaiseen lahjapussukkaan. Pussukoita ompelin jossain vaiheessa jemmaan pienistä jämäkankaista. Isompia lahjakasseja pitäisi vielä innostua ompelemaan..

Kaavat: omia

Kankaat: kangaslaatikon kätköistä

Tuo meidän oma pikkutirppa, jolla ikää on himpun verran yli 7 kk, könysi viikonloppuna tukea vasten seisomaan.. :O Olisi kyllä vielä vähän pidempään saanut olla Vauva, mutta minkäs teet.. Kova on kiire toisten perään.

Helmikuun haaste - Ystävälle

Ystävyys on lämpöä,
ymmärtämistä.
Sen lämpö on lähtöisin
sydämestä.

Vaapula järjestää tänä keväänä monta mukavaa haastetta. Minä lähdin mukaan ensimmäiseen, jossa tehdään jotakin ystävälle.

Minä olin ystäväni kanssa samalla rippikoululeirillä. En edes muista miten siellä tutustuimme, mutta minusta tuntuu kuin olisimme tunteneet aina. Ihan pienen pätkän olemme asuneet samassa kaupungissa, muutoin välimatka on aina ollut pitkä. Niinpä näemme harvoin, suunnilleen kerran tai kaksi vuodessa. Halusin antaa ystävälleni jotakin sellaista, joka on helppo laittaa kortin kanssa postipojan matkaan. Tein pienen pussukan eräästä koetilkusta, kun huvikseni kokeilin Kangaskorjaamon ideaa tilkkuilusta.

Toisenkin pussukan tein, farkusta ja koristenauhasta. Sen minä lähetin serkulleni, joka on aina ollut minulle kuin isosisko, jota minulla ei sisarusparvemme vanhimpana ole ollut!

Olen tainnut jäädä koukkuun näiden pussukoiden ompeluun. :)

Kaava: oma

Kankaat: tilkkulaatikon kätköistä

Vetskarit: saatu

Muut ystävänpäivälahjat taidan paljastaa vasta ystävänpäivänä.. :)

Täältä löytyy vuoden takaiset ystävänpäivämuistamiset.

Uimakassi

Eskarilainen tarvitsi uimakouluun kassin. Onhan nuo edellisetkin jollain uimavehkeet saaneet uimahallille roudattua, mutta nyt minä innostuin ompelemaan kassin ihan siihen tarkoitukseen. Toistan itseäni, mutta siivoilin pari viikkoa sitten ompelutarvikekappini. Löysin ainakin joka toiselta hyllyltä kasan vaatteita jotka olin jemmannut jatkokäyttöä varten. Parit farkut oli kuitenkin vielä kokeiltava - ja kun eivät edelleenkään mahtuneet päälle, saksin toisista farkuista lahkeet poikki. Verhokaapista taas nappasin yhden pimennysverhon. Verhossa oli jännä pinta jonka arvelin kestävän vähän kosteutta. Tämä yksi verho oli vähän kärsinyt joten raaskin sen leikellä. Verhot eivät kauan ehtineet ikkunassa meillä ollakaan, kun erään mummulareissuni aikana meillä oli olkkarissa seinien väri vaihtunut ja palattuani uudet verhot ikkunassa. Parempi puoliskoni ei koskaan lämmennyt näille verhoille ja seinien värin vaihduttua ne eivät enää edes sopineet meille! :) 

No, nyt on siis ompelujumi selätetty.. Ennen joulutaukoa nostin koneet esille pienenkin sopivan hetken tullen, mutta nyt tauon jälkeen en ole millään meinannut päästä takaisin siihen vireeseen. Pikkuneiti nukkuu yleensä kyllä ihan hyvän mittaisia pätkiä, mutta mihin minä oikein kadotan sen ompeluajan? Eskarilaisen vieminen, kotiin tultua paikkojen raivaaminen, tiskit, pyykit kaappiin, uusi koneellinen pyörimään, ruoanlaitto (jos ei eilisestä jäänyt lämmitettävää), eskarilaisen haku, pyykit kuivumaan.. Kahtena päivänä viikossa vielä kerholaisten kuskaus tämän kaiken välissä. Kyllä minä vielä pari kuukautta sitten ehdin aamupäivisin ommellakin, miksen siis nyt? Ei se työmäärä siitä parin kuukauden takaisesta ole yhtään lisääntynyt.

Vapaaillat kotona kaiken hälinän keskellä on alkanut nyppiä. Mutta muulloin ei oikein arvaa isompaa projektia aloittaa.. Selän kenkkuileminen vielä siihen päälle, ei ole oikein tehnyt mielikään istahtaa ompelemaan. Pahin vaiva jäi kyllä onneksi hierojan pöydälle, tähän jäljelle jääneeseen vaivaan taitaisi auttaa ihan omatoiminen jumppa..

Ihan nopeana ompeluksena aloitin siis uimakassista. Farkkua päälle ja verhoa sisälle. Ei siinä kauan nokka tuhissutkaan. Kun sain kassin valmiiksi ja neiti edelleen nukkui, aloin miettimään kassiin jotain koristusta. Fiksu järjestys! Koristenauha tuntui olemassaolevista vaihtoehdoista järkevimmältä ja helpoimmalta kiinnittää jälkikäteen. Sellainen siis vielä kassin yläosaan ja nyt se on kai valmis? Jotain siitä kyllä vieläkin tuntuu puuttuvan..

Niin ja se kosteuden kesto sitten? Hyvin pysyy kosteus märkien uimakamppeiden kanssa kassin sisäpuolella, jes!

Kaava: summissa saksittu

Kankaat: kierrätettyjä, vanhat farkut ja verhot

Koristenauha: Tiger