perjantai 17. helmikuuta 2017

Kirjontaa

Löysin uuden käsityötekniikan vähän kuin vahingossa. Olinhan ennenkin upeisiin kirjontatöihin blogeissa ja muualla netissä törmännyt, mutta ajatellut aina ettei ole ollenkaan mun juttuni.. Nyt kun yritin ihan muulla tekniikalla saada kuviota aikaiseksi ja kokeilut eivät vain ottaneet onnistuakseen, tuli jostain mieleeni kirjominen. Ihan ensimmäinen kokeilu ei kylläkään onnistunut, sillä valitsin aivan liian paksun langan.
Sittenpä muistinkin siskolta yli vuosi sitten saamani käsityötarvikepussukan, jonka muistelin sisältävän lukuisten vetoketjujen lisäksi myös ainakin virkattuja pitsejä ja ohuita virkkauslankoja. Kaivoin pussin esille ja voi ihmettä - sielläpä oli ihan oikeita kirjontalankojakin. Suurin osa langoista oli kyllä pieniä pätkiä ja melkoisessa sykkyrässä kun vuosikymmeniä(?) olivat jossain kaapinperällä odottaneet. Mutta suurimman osan langanpätkistä sain selvitettyä ja nehän olivat oikein passeleita uuden tekniikan opetteluun.. Ja nälkähän kasvaa syödessä, joten muutaman kokeilun jälkeen tilasin jo uusiakin lankoja.
Kirjastosta löysin muutamia kirjontaan liittyviä kirjoja, joista löytyikin malleja erilaisille pistoille.. Ihan yksinkertaisimpia pistoja lähdinkin pienille tilkuille harjoittelemaan. Huopapalalle kirjottu perhonen päätyi korttiin, mutta pellavatilkulle ilmaantunut ympyrä odottaa vielä mihin lopulta päätyisi.
Mustaa puuvillakangasta oli pieni pala sen toisen kokeilun jäljiltä jäänyt ja siitäpä tein harjoitusmielessä kannet yhteen neuvolakorttiin Pikku Akan ohjein. Kansiin kirjottu kuvio löytyi kirjasta "Kirjo ja ompele tyylikästä".

Enpä olisi uskonut, että voisin tällaisesta näpertämisestä näin kovasti innostua! Pari lahjaksi tulevaa juttua minulla on nyt lähiaikoina suunnitteilla toteuttaa kirjomalla (toinen onkin jo aika hyvällä mallilla) ja neuvolakorttien kansiakin täytyy varmaan vielä muutamat tehdä, kun tytöt ihastuivat niin näihin. :)

Johonkin vaatteeseenkin kirjomista olisi kiva kokeilla.. Kysyisinkin teiltä, jotka enemmän olette kirjontaa harrastaneet, onnistuisiko normi kirjontalangoilla kirjominen joustavalle kankaalle?

Tällä postauksella osallistun Unelmallisen Opettele uutta -haasteeseen, vaikka uusi tekniikka tulikin opeteltua ikään kuin vahingossa. :)

lauantai 11. helmikuuta 2017

Jalkakylpypommit

Viime syyskuussa veljeni häissä sain tehtävän:
"14.2. on päivä ystävien, saa hääpari silloin yllätyksen - yllätä hääpari haluamallasi tavalla helmikuun aikana. "

Pitkin syksyä tehtävä oli aina välillä mielessä, kun olin sen jääkaapin sivuun näkösälle kiinniittänyt. Mutta alkuvuodesta ajatus alkoi askarrella enemmän ja enemmän tehtävän ympärillä ja lopulta päädyin tekemään lahjaksi jalkakylpypommeja.

Jalkakylpypommeihin olin törmännyt jo ennen joulua useammassakin blogissa mutta vasta nyt sain aikaiseksi itse kokeilla. Kokeiluun otin Tarun ohjeen. Minulla ei muita tuoksuöljyjä olisi valmiiksi ollutkaan joten siksipä tuoksuksi valikoitui piparminttu. Maustehyllyltä taas löytyi purkki kuivattua minttua, jonka parasta ennen -päiväys oli jo mennyt ja oli siis omiaan tällaiseen kokeiluun. Minä käytin näihin hienoa merisuolaa ja öljynä ihan rypsiöljyä.

Nämä on kivoja pikkulahjoja ja todella nopeita tehdä. Teepä sinäkin, ensi viikolla on ystävänpäivä.

Jalkakylpypommit
n. 15 kpl

1,5 dl soodaa
0,5 dl sitruunahappoa (apteekista)
2 rkl hienoa merisuolaa
1 rkl kuivattua minttua
1,5 rkl öljyä
30 tippaa eteeristä piparminttuöljyä
1 tl vettä

Sekoita kulhossa kuivat aineet. Lisää öljy ja piparminttuöljy. Lisää lopuksi vesi nopeasti sekoittaen, ettei sooda kuohahda. Painele seos muotteihin ja anna kuivua noin 3 tuntia tai yön yli. Poista pommit varovasti muoteista, pakkaa lahjapakkauksiin tai lasipurkkiin.

sunnuntai 5. helmikuuta 2017

Vegaanit (+ tavis) Runebergin tortut

Runebergin torttuja tein tällä kertaa kaksi satsia. Ensimmäiset tein vegaanisina, kun sisko oli poikaystävänsä kanssa tulossa käymään. Mantelijauhe oli päässyt loppumaan ja korvasin sen perunajauholla. Kun yksi torttu per nenä ei lasten mielestä riittänyt alkuunkaan, tein vielä toisen satsin torttuja.

Tässä välissä tuli tehtyä kauppareissu joten toista satsia tehdessäni minulla oli laittaa torttuihin mantelijauhoa. Käytinkin samaa ohjetta, mutta omenasoseen sijasta laitoin 2 kpl kananmunia. Kumpiinkaan torttuihin en laittanut kardemummaa, koska en itse tykkää siitä muualla kuin pullassa!

Ja kummat tortuista olikaan perempia? Itse tykkäsin enemmän tavisversiosta, sillä olivat mantelijauhon  (ja kananmunien?) ansiosta paljon mehevämpiä. Vaan eivät vegaanisetkaan pahalle maistuneet. Omenasoseen sisältämästä kanelista johtuen niissä maistui kaneli. Jälkikäteen hieman kyllä harmittelin, kun tulin vaihtaneeksi toisiin torttuihin omenasoseen tilalle kananmunat.. Olisi ollut mielenkiintoisempi vertailla torttujen makua, kun olisi ollut vain se yksi muuttunut ainesosa.. Ulkonäöllisesti tortuissa oli pieni väriero, vaikka sitä ei kuvasta kyllä huomaakaan.
Vegaanit Runebergin tortut
12 kpl

1,5 dl öljyä
1,5 dl fariinisokeria
1,5 dl omenasosetta
0,5 tl suolaa
2 dl vehnäjauhoja
1 dl mantelijauhetta
1 dl korppujauhoa
(1 tl kardemummaa)
1,5 tl leivinjauhetta

Koristeluun:
vadelmahilloa
tomusokeria + vettä

Laita uuni kuumenemaan 190 asteeseen. Voitele ja jauhota muffinipellit kolot tai laita niihin paperiset muffinivuoat. Sekoita öljy, fariinisokeri, omenasose ja suola keskenään. Sekoita muut aineet toisessa kulhossa ja yhdistä nämä nopeasti sekoittaen. Annostele taikina muffinipellin koloihin. Paista n. 20 minuuttia.

Anna torttujen jäähtyä. Koristele vadelmahillolla ja tomusokerivesiseoksella.